Hyppää pääsisältöön

Mediaa kannattaa oppia lukemaan

Miten pärjätä alati kasvavassa tietotulvassa? Entä mistä erottaa mainoksen journalismista? Mediaan ja sen käyttöön liittyviin kysymyksiin vastaa viisiosainen Media ja me -opetussarja.

Media on kaikkialla, eikä kukaan voi välttyä siltä. Tutkimusten mukaan suomalaiset viettävät medioiden parissa noin kolmasosan päivästä. Mediaa on siis osattava lukea ja ymmärtää. Media ja me -opetussarja evästää katsojia medialukutaidon perusasioissa viiden jakson verran.

Ensimmäisessä jaksossa perehdytään tietotulvan sulattamiseen. Maailmassa on äärettömästi informaatiota: painetun tiedon määrä kaksinkertaistuu joka viides vuosi ja varsinkin internet on räjäyttänyt tiedon määrän aivan uusiin sfääreihin. Toisia infoähky ahdistaa. "Media ja me" neuvoo viisiportaisen tavan, jolla tietotulvaa voi suodattaa.

Toisessa osassa käsitellään uutisten puolueettomuutta. Vaikka uutisissa aina pyritäänkin objektiivisuuteen , täysin sataprosenttisesti se ei ikinä toteudu. Uutiset ovat aina valintoja esimerkiksi siitä mikä myy ja mikä on tärkeää. Valintoja tekevät muun muassa uutiskonsernit, lehdet, lehden päätoimitus sekä yksittäiset toimittajat. Toimittaja valitsee, mitkä haastateltavan kommenteista jättää kirjoittamatta ja mitä korostaa.

Kolmas osa sukeltaa median myyttien maailmaan. Jaksossa selviää, miten media rakentaa myyttejä ja miten näiden myyttien taakse tulisi nähdä. Vaikka missit säkenöivät lehtien palstalla samppanjalasit kädessä, on heilläkin kotonaan likaiset astiat pestävänä.

Neljännen osan teema on mainonnan ja journalismin ero, joka on yhä häilyväisempi. Kuluttajan on hyvä oppia tunnistamaan, milloin kyseessä on selkeää piilomainontaa journalistisen tekstin sisällä. Esimerkiksi jos tunnettu laulaja saa henkilöhaastattelussa puhua omasta autostaan vapaasti ja täysin kritiikittömästi, on se selkeää piilomainontaa.

Viimeinen osa kertoo, keille mediakasvatusta tulisi opettaa ja miten. Vaikka jaksossa perehdytään erityisesti lasten opastamiseen, on medialukutaito tärkeää myös aikuisille.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto