Hyppää pääsisältöön

Mediaa kannattaa oppia lukemaan

Miten pärjätä alati kasvavassa tietotulvassa? Entä mistä erottaa mainoksen journalismista? Mediaan ja sen käyttöön liittyviin kysymyksiin vastaa viisiosainen Media ja me -opetussarja.

Media on kaikkialla, eikä kukaan voi välttyä siltä. Tutkimusten mukaan suomalaiset viettävät medioiden parissa noin kolmasosan päivästä. Mediaa on siis osattava lukea ja ymmärtää. Media ja me -opetussarja evästää katsojia medialukutaidon perusasioissa viiden jakson verran.

Ensimmäisessä jaksossa perehdytään tietotulvan sulattamiseen. Maailmassa on äärettömästi informaatiota: painetun tiedon määrä kaksinkertaistuu joka viides vuosi ja varsinkin internet on räjäyttänyt tiedon määrän aivan uusiin sfääreihin. Toisia infoähky ahdistaa. "Media ja me" neuvoo viisiportaisen tavan, jolla tietotulvaa voi suodattaa.

Toisessa osassa käsitellään uutisten puolueettomuutta. Vaikka uutisissa aina pyritäänkin objektiivisuuteen , täysin sataprosenttisesti se ei ikinä toteudu. Uutiset ovat aina valintoja esimerkiksi siitä mikä myy ja mikä on tärkeää. Valintoja tekevät muun muassa uutiskonsernit, lehdet, lehden päätoimitus sekä yksittäiset toimittajat. Toimittaja valitsee, mitkä haastateltavan kommenteista jättää kirjoittamatta ja mitä korostaa.

Kolmas osa sukeltaa median myyttien maailmaan. Jaksossa selviää, miten media rakentaa myyttejä ja miten näiden myyttien taakse tulisi nähdä. Vaikka missit säkenöivät lehtien palstalla samppanjalasit kädessä, on heilläkin kotonaan likaiset astiat pestävänä.

Neljännen osan teema on mainonnan ja journalismin ero, joka on yhä häilyväisempi. Kuluttajan on hyvä oppia tunnistamaan, milloin kyseessä on selkeää piilomainontaa journalistisen tekstin sisällä. Esimerkiksi jos tunnettu laulaja saa henkilöhaastattelussa puhua omasta autostaan vapaasti ja täysin kritiikittömästi, on se selkeää piilomainontaa.

Viimeinen osa kertoo, keille mediakasvatusta tulisi opettaa ja miten. Vaikka jaksossa perehdytään erityisesti lasten opastamiseen, on medialukutaito tärkeää myös aikuisille.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto