Hyppää pääsisältöön

Ravut herrojen herkusta koko kansan pöytään

Rapujuhlat kuuluvat suomalaiseen loppukesään. Jos rapujen hinnat huimaavat päätä, voi niitä ostaa halvemmalla ulkomailta tuotuna. Saksiniekkojen syönti on sosiaalista puuhaa, ja aika ajoin korotetaan snapsi ja luritetaan laulu.

Ravustuskausi alkaa joka vuosi 21. heinäkuuta ja päättyy lokakuun viimeisenä päivänä. Ravustajan on maksettava kalastuksenhoitomaksu ja hankittava vesialueen omistajan lupa. Kaikille ravustuslupia ei kuitenkaan myönnetä: usein luvat heltiävät vain vesialueiden osakkaille.

Rapujuhlissa rapujen syönti on varsin juhlallista ja välillä kohotetaan malja ryyppylaulun saattelemana. Täysin oikeaa tapaa kuoria rapu ei ole, mutta esimerkiksi Kesäkeittiössä Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson opastavat yhden kelpo tavan. Nauvossa rapujuhlilla vierailleet ruotsalaiset näyttävät suomenruotsalaisille oman tapansa syödä rapu.

Jos kuitenkin rapuvesille pääsee, voi laskea rapumerrat veteen tuoretta kalaa syöttinä käyttäen. Hyviä ravustuspaikkoja ovat esimerkiksi vesien kivikot.

Jokiravut viihtyvät lähempänä rantaa kuin Yhdysvalloista Suomeen istutetut täpläravut. Täpläravut tuotiin Suomeen, koska suomalaisiin jokirapuihin oli iskenyt rapurutto ja ne olivat hävinneet vesistä lähes kokonaan. Täpläravuilla oli jo valmiiksi rapuruttovirus.

arenan:26-81808]

Täpläravut tunnistaa niiden molempien saksien välissä olevista valkeista tai sinisistä täplistä. Ne ovat jokirapuja sileämpiä ja niillä on isommat sakset. Reviiristä kiistellessä täpläravut ovat jokirapuja aggressiivisempia. Kaupassa hennot jokiravut ovat täplärapuja kalliimpia. Rapujen kappalehinnat vaihtelevat kahdesta eurosta melkein kymmeneen euroon.

Kun kerran ravut ovat levinneet herrojen herkusta koko kansan pöytään, voisiko niitä hyödyntää myös matkailumainonnassa? Saksassa potentiaalisille turisteille järjestettiin rapujuhlat, jossa tarjolla oli Koskenkorvaa ja snapsilaulut taipuivat tietysti suomeksi.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto