Hyppää pääsisältöön

Ravut herrojen herkusta koko kansan pöytään

Rapujuhlat kuuluvat suomalaiseen loppukesään. Jos rapujen hinnat huimaavat päätä, voi niitä ostaa halvemmalla ulkomailta tuotuna. Saksiniekkojen syönti on sosiaalista puuhaa, ja aika ajoin korotetaan snapsi ja luritetaan laulu.

Ravustuskausi alkaa joka vuosi 21. heinäkuuta ja päättyy lokakuun viimeisenä päivänä. Ravustajan on maksettava kalastuksenhoitomaksu ja hankittava vesialueen omistajan lupa. Kaikille ravustuslupia ei kuitenkaan myönnetä: usein luvat heltiävät vain vesialueiden osakkaille.

Rapujuhlissa rapujen syönti on varsin juhlallista ja välillä kohotetaan malja ryyppylaulun saattelemana. Täysin oikeaa tapaa kuoria rapu ei ole, mutta esimerkiksi Kesäkeittiössä Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson opastavat yhden kelpo tavan. Nauvossa rapujuhlilla vierailleet ruotsalaiset näyttävät suomenruotsalaisille oman tapansa syödä rapu.

Jos kuitenkin rapuvesille pääsee, voi laskea rapumerrat veteen tuoretta kalaa syöttinä käyttäen. Hyviä ravustuspaikkoja ovat esimerkiksi vesien kivikot.

Jokiravut viihtyvät lähempänä rantaa kuin Yhdysvalloista Suomeen istutetut täpläravut. Täpläravut tuotiin Suomeen, koska suomalaisiin jokirapuihin oli iskenyt rapurutto ja ne olivat hävinneet vesistä lähes kokonaan. Täpläravuilla oli jo valmiiksi rapuruttovirus.

arenan:26-81808]

Täpläravut tunnistaa niiden molempien saksien välissä olevista valkeista tai sinisistä täplistä. Ne ovat jokirapuja sileämpiä ja niillä on isommat sakset. Reviiristä kiistellessä täpläravut ovat jokirapuja aggressiivisempia. Kaupassa hennot jokiravut ovat täplärapuja kalliimpia. Rapujen kappalehinnat vaihtelevat kahdesta eurosta melkein kymmeneen euroon.

Kun kerran ravut ovat levinneet herrojen herkusta koko kansan pöytään, voisiko niitä hyödyntää myös matkailumainonnassa? Saksassa potentiaalisille turisteille järjestettiin rapujuhlat, jossa tarjolla oli Koskenkorvaa ja snapsilaulut taipuivat tietysti suomeksi.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto