Hyppää pääsisältöön

Ravut herrojen herkusta koko kansan pöytään

Rapujuhlat kuuluvat suomalaiseen loppukesään. Jos rapujen hinnat huimaavat päätä, voi niitä ostaa halvemmalla ulkomailta tuotuna. Saksiniekkojen syönti on sosiaalista puuhaa, ja aika ajoin korotetaan snapsi ja luritetaan laulu.

Ravustuskausi alkaa joka vuosi 21. heinäkuuta ja päättyy lokakuun viimeisenä päivänä. Ravustajan on maksettava kalastuksenhoitomaksu ja hankittava vesialueen omistajan lupa. Kaikille ravustuslupia ei kuitenkaan myönnetä: usein luvat heltiävät vain vesialueiden osakkaille.

Rapujuhlissa rapujen syönti on varsin juhlallista ja välillä kohotetaan malja ryyppylaulun saattelemana. Täysin oikeaa tapaa kuoria rapu ei ole, mutta esimerkiksi Kesäkeittiössä Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson opastavat yhden kelpo tavan. Nauvossa rapujuhlilla vierailleet ruotsalaiset näyttävät suomenruotsalaisille oman tapansa syödä rapu.

Jos kuitenkin rapuvesille pääsee, voi laskea rapumerrat veteen tuoretta kalaa syöttinä käyttäen. Hyviä ravustuspaikkoja ovat esimerkiksi vesien kivikot.

Jokiravut viihtyvät lähempänä rantaa kuin Yhdysvalloista Suomeen istutetut täpläravut. Täpläravut tuotiin Suomeen, koska suomalaisiin jokirapuihin oli iskenyt rapurutto ja ne olivat hävinneet vesistä lähes kokonaan. Täpläravuilla oli jo valmiiksi rapuruttovirus.

Täpläravut tunnistaa niiden molempien saksien välissä olevista valkeista tai sinisistä täplistä. Ne ovat jokirapuja sileämpiä ja niillä on isommat sakset. Reviiristä kiistellessä täpläravut ovat jokirapuja aggressiivisempia. Kaupassa hennot jokiravut ovat täplärapuja kalliimpia. Rapujen kappalehinnat vaihtelevat kahdesta eurosta melkein kymmeneen euroon.

Kun kerran ravut ovat levinneet herrojen herkusta koko kansan pöytään, voisiko niitä hyödyntää myös matkailumainonnassa? Saksassa potentiaalisille turisteille järjestettiin rapujuhlat, jossa tarjolla oli Koskenkorvaa ja snapsilaulut taipuivat tietysti suomeksi.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto