Hyppää pääsisältöön

Ensimmäinen lestadiolainen naispappi haastaa naisen roolin lestadiolaisliikkeessä

Mari Leppäsestä tuli Suomen ensimmäinen lestadiolainen naispappi, vaikka vanhoillislestadiolainen liike ei hyväksy naispappeutta. Pappikohun lisäksi Leppänen on rohkeasti ottanut kantaa liikkeen sisällä tapahtuneisiin lasten hyväksikäyttöihin toimittamalla aiheesta kertovan kirjan "Maijan tarina".

Vanhoillislestadiolainen liike on perinteisesti suosinut vain miesjohtajia. Kun liikkeen jäsen Mari Leppänen vihittiin papin virkaan 4. maaliskuuta vuonna 2012, hänelle ilmoitettiin Turun Rauhanyhdistyksestä, ettei hänen tule enää toimia yhdistyksen tehtävissä pappisvihkimyksen takia. Leppäsen myös annettiin ymmärtää, ettei hän ole enää Jumalan valtakunnassa, ellei hän peruisi pappeuttaan. Toisin sanoen, taivaaseen ei enää olisi asiaa eikä hän kuuluisi enää liikkeen piiriin.

Tukeakin on onneksi tullut, sekä miehiltä että naisilta, mutta Leppänen sanoo lestadiolaisliikkeen näin jyrkän suhtautumisen tulleen yllätyksenä. Leppäsen aviomieheltä Risto Leppäseltä evättiin lupa puhua lestadiolaisseuroissa, koska hän suhtautuu myönteisesti naispappeuteen.

Pian pappisvihkimyksensä jälkeen Leppänen oli julkisuudessa toisen tärkeän aiheen takia. Hän yhdessä toisen lestadiolaisliikkeen jäsenen Johanna Hurtigin kanssa toimitti "Maijan tarinan", joka kertoi lapsena hyväksikäytetyn lestadiolaisnaisen tarinan. Maijaa, jonka nimi luonnollisesti muutettiin kirjaa varten, käyttivät hyväksi tämän siskojen aviomiehet. Tukea ei herunut siskoilta tai äidiltä.

Maijan tapaus ei vanhoillislestadiolaisen liikkeen sisällä ole ainoa laatuaan. Liikkeen sisällä on paljastunut satoja lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Tapausten tullessa julkisuuteen keväällä 2012, arkkipiispa Kari Mäkinen toivoi liikkeen johdon tekevän julkisen anteeksipyynnön. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen pääsihteeri Tuomas Hänninen totesi, ettei anteeksipyyntöä tule, koska se leimaisi koko liikkeen.

Mari Leppäsen mielestä anteeksipyyntö ei yksinään riitä, vaan liikkeen täytyisi ryhtyä sanoista tekoihin.

Noin kolme vuotta ennen papin virkaan vihkiytymistään Leppänen oli Voimalan vieraana puhumassa lestadiolaisnaisten ehkäisykiellosta.

Ohjelmassa keskusteltiin liikkeen miesten ja naisten rooleista, jotka todettiin vanhanaikaisiksi. Juontajien kysyessä, muuttaisivatko ohjelman nuoret lestadiolaisnaiset naisten rooleja liikkeen sisällä, vastasi Leppänen näin:

"Yksilön on hirveän vaikea yksin ruveta muuttamaan yhteisöä. Semmoista taakkaa kenenkään tuskin kannattaa yrittää ottaa harteilleen."

Kuitenkin, kolme vuotta myöhemmin Mari Leppänen itse teki juuri näin.

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto