Hyppää pääsisältöön

Hullut päivät kaivoksilla: käsikirjoitus

Arkistomateriaalia 30-luvulta: ”Sitä arvokasta ja kuparirikasta malmia jota kaivosinsinööri näytti äsken, ja joka muuten on Euroopan rikkainta, lähdemme nyt hakemaan.”

[MOT-tunnus]

Grafiikkaa

Kymmenien vuosien hiljaiselon jälkeen, Suomessa eletään uutta kaivosbuumia. Vanhoja kaivoksia herätetään henkiin ja uusia avataan. Malmia etsii tällä hetkellä yli 40 kaivosyhtiötä – valtaosa niistä ulkomaisia. Jos päättäjiä on uskominen, kaivokset pelastavat syrjäseudut, ala luo tuhansia uusia työpaikkoja ja se on tulevaisuuden talouden tukipilari. Kuka voittaa ja kuka häviää kaivosten riskibisneksessä, jossa panokset ovat miljardiluokkaa?

Hullut päivät kaivoksilla

Andrew Reid:
"So behind me all our equipment brand new from Asia and America. We are starting at the starting pit, 2 years 100 m, then expand it, 25-30 years, 500 m of depth."
(Taustalla näkyy upouutta louhintakalustoamme, jota on tuotu tänne Aasiasta ja Amerikasta. Ensimmäisen louhoksen kaivutyöt ovat alkaneet. Sitä louhitaan kaksi vuotta, ja valmiina se on yli 100 metrin syvyinen. Kun louhos on valmis, alkaa sen laajennus suunniteltuihin mittoihin. 25 - 30 vuodessa on tarkoitus päästä 500 metrin syvyyteen.)

Kevitsan kaivos Sodankylässä on Euroopan suurin nikkelikaivos. (Tuotannollisesti Talvivaara on Euroopan suurin nikkelikaivos vuonna 2012).

Kaivos avattiin heinäkuussa. Nikkelin ohella täältä louhitaan myös kuparia. Kaivoksen omistaa kanadalainen yhtiö First Quantum Minerals.

Andrew Reid:
"Hard to see the ore, low grade of copper and nickel."
(Kuparia ja nikkeliä on vaikea erottaa. Malmin etsintää vaikeuttaa myös se, että pitoisuudet ovat matalia.)

Sodankylästä on tulossa seuraava merkittävä kaivoskunta Kittilän ja Sotkamon jälkeen. Kevitsan kaivoksen ohella, alueella toimii toinen kansainvälinen yhtiö, Anglo-American. Brittiläinen jättiyhtiö on löytänyt valtavan nikkeliesiintymän Sodankylän pohjoispuolella. Kunta valmistautuu kaivosbuumiin.

Viljo Pesonen:
"Tähän on tulossa meille… uusi päiväkoti."

"Hoitajat englanninkielillä, pystyy lapsen omalla kielellä kommunikoimaan hyvin. Eli tällainen ratkaisu on tehty."

"Tämä on yksi niistä lisäinvestoinneista joka tämä kaivos aiheuttaa."

"Tähän meillä on tosiaan liikuntahalli tulossa. Tähän tulee iso halli, missä on ikään kuin palloilumahdollisuus ja sitten tuota judolle ja painille. Tästä ei tule mikään semmoinen urheiluhalli, vaan liikuntahalli. Nää vapaa-ajan palvelut paranee, jolloin sitten houkuttelevuus lisääntyy."

Toimittaja:
"Että ihmiset sitten asuisi täällä?"

Viljo Pesonen:
"Ihmiset asuisi täällä, kyllä. Sitten tämän lisäksi vielä meillä ei ole, oikeastaan olemattomat kulttuuritilat. Se tulee olemaan tässä ihan, varmaan suunnittelu avataan ens vuonna, se on seuraava investointi."

"Jos meidän normaali investointivauhti on ollut noin 3,5 miljoonaa, niin tällä hetkellä se on siinä 8–9 miljoonaa. Eli aikalailla velkaannutaan nyt sitten näitten lisäinvestointien vuoksi."

Gallup Sodankyläss&auml

Toimittaja:

"Kuka hyötyy näistä kaivoksista?"

Oskari Kymäläinen:
"Kanada. Suomeen ei jää valtaosaakaan, oikeastaan pientäkään määrää."

Tuula Salmela-Heikka:
"Se on ihan hyvä asia, että niitä tulee. Työpaikkoja tulee lisää."

Eero Uusitalo:
"No siinä on hyvät puolet silloin kun louhitaan, mutta mihin menee varat, rahat ja mitä jää jäljelle?"

Oskari Kymäläinen:
"Tämä on kuin Afrikka. Valkoinen mies vie kaiken…"

Kaiken kaikkiaan Suomessa toimii 12 metallimalmikaivosta - niistä kymmenen on ulkomaisten yritysten käsissä.

Grafiikkaa: Kartta - liput

Lisäksi on useita tärkeitä kaivoshankkeita, jotka ovat edenneet pitkälle.

Grafiikkaa

Malmia etsii ja louhii kymmenet kansainväliset yhtiöt – jotkut niistä maailman suurimpia kaivosyrityksiä. Miten tähän tultiin?

Kaivostoiminnalla on Suomessa satavuotinen perinne. Ala oli vuosikymmeniä suomalaisten yhtiöitten käsissä – lippulaivana valtion omistama Outokumpu. 90-luvulla alkoi alasajo jota kesti vuosisadan alkuun asti. Pitkä historia päättyi.

Outokumpu vetäytyi kaivostoiminnasta koska se ei ollut kannattavaa. Samoin tekivät valtion muutkin kaivosyhtiöt: Kemira ja Rautaruukki. Muutama vuosi sitten, maailmalla iski uusi kaivoskuume. Kiinan talouden nousu nosti metallien markkinahintoja roimasti. EU-jäsenyyden myötä ovet avautuivat kansainvälisille kaivosyhtiöille. Kun suomalaisia toimijoita ei ollut, kenttä oli vapaa.

Suomi on kansainvälisissä arvioissa maailman toiseksi kiinnostavin sijoituskohde kaivosalalla. Kolme kaivosalan johtajaa kertoo miksi.

Andrew Reid:
"There´s not that many places left in the world that are unexplored…China."
(Maailmalla ei ole enää kovin paljon tutkimattomia paikkoja.)

Heino Alaniska:
"Kun ulkomaiset kaivosyhtiöt tulevat Suomeen, useat mainitsevat sen, että Suomi on vapaa demokratia, täällä on hyvä infra, on hyvin tutkittu kallioperä, GTK on tehnyt hyvää työtä siinä ja lainsäädäntö on ennustettavaa, elikkä kun on laki, sitä noudatetaan, sen noudattamista valvotaan, eikä sitä sitä ei koskaan muuteta niin että alettas vanhoja asioita uuden lain mukaan määrittelemään."

Risto Virkkunen:
"…se materiaali, mitä GTK:lla on annettavana kaikille malminetsintäyhtiöille, kaivosyhtiöille, niin se on erittäin korkeatasoista ja hyvää dataa, mitä sieltä saa. Siitä on helppo lähteä niin kuin kehittämään toimintoja."

Toimittaja:
"Kuka teidän malmit löysi aikoinaan?"

Risto Virkkunen:
"No tämän Pahtavaaran kaivoksen, se on GTK, joka sen on aikoinaan löytänyt vuonna 1985."

GTK eli valtiollinen Geologian tutkimuskeskus nousee usein esiin kun kaivosyhtiöitten edustajat selittävät miksi Suomi on houkutteleva kaivosmaa. GTK on tutkinut Suomen kallioperää ja kerännyt geologista tietoa jo yli sata vuotta. (1885). GTK:n malminetsintä on johtanut yli 20 kaivoksen perustamiseen. (ETLA)

Jukka Konnunaho:
"Me kerätään tuota tietoa Suomen kallioperästä, ja tällä hetkellä tätä työtä tehdään täällä Enontekijän käsivarressa, tässä Järämän kohdalla. Tehtiin äsken tuossa tuommoinen tyypillinen, hyvin mielenkiintoinen toki, geologinen havainto tommoisesta ns. pohjakonglomeraatista. Erittäin mielenkiintoinen paikka."

Toimittaja:
"Onko mahdollista, että esimerkiksi juuri tällä alueella löytyy malmia?"

Jukka Konnunaho:
"…tällä alueella on tämmöisiä esimerkiksi vulkaanisperäisiä kiviä, johonka saattaa liittyä jonkunlaisia luonnonvaroja, mutta nämä tutkimukset ovat niin alkuvaiheessa, että on vaikea sanoa, että jossain tietyssä paikassa meillä on joku esiintymä."

Viime vuosina GTK on etsinyt malmia noin kymmenen miljoonan euron panostuksella vuodessa. (Tom Niemien selvitys, 2011).GTK on saanut kovaa kritiikkiä Valtiontalouden tarkastusvirastolta, joka kyseenalaistaa sen, että valtio etsii malmia verovaroin.

Kirsti Sälli:
"Se on todella ongelmallinen tilanne jos viranomainen ja yritykset ovat tekevät samanlaista toimintaa."

"Tää valtiollinen etsintätoiminta on myös riskin siirtämistä veronmaksajille että malmin etsintä on todella riskibisnestä jota harjoittaa yritykset ja sitten kun sitä harjoitetaan valtion varoin se on sen riskin ottamista veronmaksajille."

Toimittaja:
"No onko tämä tavallinen kuvio maailmalla että verovaroin etsitään malmia?"

Kirsti Sälli:
"Silloin tarkastuksen aikana tätä nimenomaan halusin selvittää ja tulos oli semmoinen että Suomi oli kutakuinkin ainoa maa maailmassa jossa valtion varoin etsitään malmia."

GTK toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

Jyri Häkämies:
"Itse asiassa GTK:n malminetsintä on tuonut Suomeen näitä investointeja ulkomailta. Pikemminkin voi sanoa näin, että GTK on tehnyt hyvää työtä analysoidessaan meidän mineraalivaroja ja houkutellut näitä miljardiluokan investointeja, jotka ovat sitten johtaneet tuhansiin uusiin työpaikkoihin. Itse en oikein ymmärrä tätä kritiikkiä."

Toimittaja:
"Mutta onko se valtion tehtävä etsiä verovaroin malmia?"

Jyri Häkämies:
"Kyllä nyt lähihistoria GTK:n osalta kertoo, että tuo työ on kannattanut ja se on tuonut meille investointeja, se on tuonut Suomeen työpaikkoja."

Toimittaja:
"VTV:n selvityksen mukaan Suomi on ainoa eurooppalainen maa, joka harjoittaa malminetsintää, ja jopa globaalisestikin tämä on aika poikkeuksellista."

Jyri Häkämies:
"VTV tietysti on itsenäinen toimielin ja saa arvioida itse."

Esiintymät myydään halvalla.Kun GTK on löytänyt kiinnostavan esiintymän, se ilmoittaa siitä työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriö yrittää myydä kohteen kaivosyhtiöille tarjouskilpailussa. Yrityksen kanssa sovitaan muun muassa käteishinnasta ja tutkimussuunnitelmasta. MOT pyysi työ- ja elinkeinoministeriöltä kymmenen viime vuoden sopimukset. Ministeriö kieltäytyi antamasta tietoja vedoten liikesalaisuuteen.

Kanadalaisten omistama Kittilän kultakaivos avattiin vuonna 2009. Silloin Heino Alaniska oli kaivoksen johtaja. Kultaesiintymä, jota nyt louhitaan Kittilän kaivoksella, on GTK:n löytämä.

Toimittaja:
"Millä summalla te ostitte silloin nää..?"

Heino Alaniska:
"Minä en sitä tiedä.. se oli aika pieni kun yhtiö.. kun tää Kittilän esiintymä on vaikeesti rikastettava ja ei ollut minkäänlaista kilpajuoksua kuka sen saa."

Myöhemmin saan tarkan kauppasumman Agnico-Eaglen nykyiseltä johdolta. Valtio myi Kittilän kultakaivoksen esiintymän 1,1 miljoonan markan käteismaksulla. Silloinen eurohinta olisi ollut 187 000 euroa. Vertailun vuoksi Kittilän kaivos teki viime vuonna liikevoittoa 58 miljoonaa euroa. Eli yli 300 kertaa enemmän kun mitä esiintymästä aikoinaan maksettiin.

Taloudentarkastusviraston vuonna 2007 tekemän selvityksen mukaan, valtion saamat myyntihinnat GTK:n löytämistä esiintymisistä eivät olleet hääppöisiä.

Kirsti Sälli
"…noin puolet esiintymistä.. huutokauppaan pannuista esiintymistä oli jäänyt kokonaan myymättä. Ei tullut ainuttakaan tarjousta. Siitä toisesta puolesta tuli tarjouksia tai niitä saatiin sitten neuvoteltua niin että ne menivät kaupaksi. Mutta ne euromäärät mitä sieltä saatiin olivat todella pieniä."

"…näistä 12 osuudesta jotka saatiin myytyä niin ne kertakorvaukset yhteen laitettuna olivat noin 300 000 euroa."

Toimittaja:
"Minkä takia nää esiintymät myydään niin halvalla?"

Jyri Häkämies:
"Monesti siinä vaiheessa, kun on alustava tieto tutkimusesiintymästä, siitä käynnistyy sitten vielä yhtiöitten toimesta hyvin pitkällinen tutkimusvaihe, pääsääntöisesti viidestä kymmeneen vuoteen useita miljoonia euroja nielevä, jonka loppupäätös voi olla se, että esiintymä ei ole riittävän iso tai riittävän kannattava eikä johda mihinkään."

Toimittaja:
"Myydäänkö Suomen malmit nyt ulkomaalaisille liian halvalla?"

Jyri Häkämies:
"Tässä tapauksessa myydään tietysti tietoa niistä malmivarannoista."

Yhtiö ja valtio voivat sopia maksaako kaivosyhtiö valtiolle niin sanottuja rojalteja tuotannostaan. Ministeriön mukaan ainoa suurempi kaivos joka maksaa rojalteja on Kittilän kultakaivos. Tänä vuonna maksu oli 2,8 miljoonaa euroa. Muiden suurten kaivosten sopimuksissa ei rojalteista puhuta lainkaan.Malmiesiintymät eivät siis tuo valtion kassaan juuri mitään. Entä miten paljon valtion kassasta menee kaivosyhtiöihin?

Toimittaja:
"Kuinka paljon valtio tukee kaivosyhtiöitä?

Jyri Häkämies:
"Ei varsinaista yritystukea, toki nämäkin luetaan varmasti yritystueksi, silloin kun yritys vaikka saa kokonaan tai osin valtion tukemaa koulutusta, mutta suoranaista yritystukea kaivoshankkeet eivät saa."

MOT:n keräämät yritystukitiedot kertovat kuitenkin jotain aivan muuta. Niiden mukaan valtio on maksanut kaivosyhtiöille tukia 32 miljoonaa euroa viimeisten neljäntoista vuoden aikana. Suurin yksittäisen tuen saaja on Talvivaara joka on saanut lähes 7 miljoonaa euroa suoraa yritystukea. Ulkomaisista kaivosyhtiöistä ovat saaneet valtion yritystukea seuraavat:

Grafiikka:
Kylylahti Copper (Australia) 4,3 milj €,

Endomines (Ruotsi) 2,3 milj €,

Agnico-Eagle (Kanada) 1,4 milj €,

Yara (Norja) 1,8 milj €,

Nordic Mines 1,3 milj € (Ruotsi),

Omya (Sveitsi) 450 000 €,

Kalvinit (Ruotsi) 370 000 €,

Belvedere Mining (Kanada) 350 000€,

Pyhäsalmi Mine (Kanada) 34 000€,

Mondo Minerals (Hollanti) 24 000€,

Lappland Goldminers (Ruotsi) 9000€

Lähde. Yritykset, TEKES, TEM, TE-keskukset 1997-2011

Suorien yritystukien lisäksi valtio on sijoittanut ja aikoo sijoittaa kaivosalaan 70 miljoonaa euroa. Lainoja ja takauksia on maksettu noin 30 miljoonaa euroa menneiden kymmenen vuoden aikana. Valtio on myös investoinut infrastruktuuriin kaivoksia varten. Suurin projekti on ollut Talvivaaran rautatie, josta valtio on maksanut 40 miljoonaa euroa.

Grafiikkaa

Ministeri Häkämies puolustaa voimakkaasti sijoituksia kaivosyhtiöihin.

Jyri Häkämies:
"Nää on pääsääntöisesti hyvin pieniä nää sijoitukset. Pyritään juuri sen tutkimusvaiheen nopeuttamiseen. Se, kun arvioidaan, että on kiinnostava esiintymä, niin pyritään nopeuttamaan sitä 5–10 vuoden aikajännettä, jonka jälkeen se kaivos käynnistyy.

Andrew Reid:
"The nickel and the copper attaches itself on the outside of the bubbles. And they come up. Once they come up to the top we scoop it off."

(Nikkeli- ja kuparirakeet tarttuvat ilmakuplien pintaan ja nousevat niiden mukana pinnalle, mistä ne on helppo kerätä. Kauhomme ne suurella kauhalla.)

Kaivosala on riskialtis bisnes johon uppoaa miljardeja ennen kuin yhtiöt alkavat tehdä tulosta. Maksajina ovat yhtiöitten ohella myös valtio ja kunnat, eli veronmaksajat.

Viljo Pesonen:
"Kyllä me nyt sitten muutamana seuraavana vuonna velkaannutaan aika reilusti. Meidän velkamäärä kasvaa esimerkiksi, tänä vuonna kasvaa 500 euroa asukasta kohti eli se on melkein 20 prosenttia. Nyt näyttää, että seuraavana kolmena vuonna sama kehitys jatkuu. Kyllähän siinä sellainen riski on, että jos kaivokset jossain vaiheessa lopettaa toimintansa, niin kyllähän me ollaan pulassa sitten. Ei oo sitten takaisinmaksukykyä."

Andrew Reid:
"Nickel prices are now 30% lower than it was in january, so…. And Kevitsa has a very low grade deposit, so our margins are very, very small. If we can't produce to budget and we can't be profitable, sustainable, then there is definitely a risk that we could close."
(Nikkelin hinta on laskenut tammikuusta 30 prosenttia. Kevitsan pitoisuudet ovat pieniä, joten marginaalitkin ovat hyvin pieniä. Jos kulut kasvavat liian suuriksi, ja jos toiminta ei kannata pitkällä tähtäimellä, on mahdollista, että kaivos joudutaan sulkemaan.)

Tällä hetkellä Kevitsan kaivos työllistää suoraan 240 henkilöä sekä 180 aliurakoitsijaa. Työttömyys on jonkun verran laskenut kun kaivosta rakennettiin. Nyt kunta odottaa innokkaasti lisää verotuloja. Kevitsa ei ole vielä maksanut kiinteistöveroja tai yhteisöveroja.

Toimittaja:
"When do you think that you're starting to make profit and to be able to pay more taxes in Finland?"
(Milloin uskotte, että kaivos alkaa tuottaa voittoa ja voitte maksaa enemmän veroja Suomeen?)

Andrew Reid:
"You don't just push a button and switch the mine on. It takes many months to ramp up a mine and get it sustainable, so I can't really tell you when we'll be profitable and I doubt we would be profitable this year. We might only start generating some small profits in 2013, if at all. And that depends really on the commodity prices. Where they are makes it very difficult for us at the moment to make profits."
(Se ei tapahdu käden käänteessä. Kaivoksen käynnistäminen ja toiminnan saaminen kannattavaksi vie kuukausia. Eli en voi sanoa, milloin toiminta alkaa tuottaa, mutta tuskin vielä tänä vuonna. Pientä voittoa saatetaan alkaa saada ensi vuonna, jos edes saadaan. Kaikki riippuu kuitenkin raaka-aineen hinnan kehityksestä. Nykyhinnoilla voittoa on vaikea saada.)

Professori Asko Suikkanen on tutkinut miten hyvin elinkeinoministeriön ennusteet kaivosten taloudellisista hyödyistä ovat oikeasti toteutuneet.

Asko Suikkainen:
"Jos ajatellaan Työ- ja elinkeinoministeriötä niin kuva on aika optimistinen joka on annettu, minkälaiset vaikutukset kaivoksilla tulee kaivosalueelle, laajemmalle alueelle ja valtiolle."

Toimittaja:
"Miten optimistinen se on ollut?"

Asko Suikkanen:
"No jos ottaa esimerkiksi Sotkamon ja Talvivaaran, niin esimerkiksi 2008 TEM arvioi että Sotkamon verotulot kasvaa 40 prosenttia kun kaivos käynnistyy ja vaikutus nytten pidemmän seurannan pohjalta näyttää, että että se on muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Totta kai siinä taustana on myös se, että Sotkamossa on tapahtunut myös taantuvia ilmiöitä samaan aikaan ja on taloudellinen lama niin kuin muuallakin maailmalla ja Suomessa että ne vaikuttaa siihen pienentymiseen. Mutta samaten arvioitiin että yhteensä kiinteistöveron tuotto on useita miljoonia vuositasolla kunnassa ja tän tyyppisiä vaikutuksia ei ole tällä hetkellä vieläkään nähtävissä."

Miljoonatulos on toistaiseksi jäänyt haaveeksi. Talvivaara maksoi vain noin 100 000 euroa kiinteistöveroa viime vuonna. Yhteisöveroa Talvivaara ei ole maksanut senttiäkään, koska yritys on tehnyt tappiota.

Myös kunnallisverotulot jäivät reilusti ministeriön ennusteiden alapuolelle, koska vain murto-osa kaivoksessa työskentelevistä asuu Sotkamossa.

Toimittaja:
"Sekä työllisyysvaikutukset että verovaikutukset ovat olleet huomattavasti pienempiä Sotkamossa kuin mitä arvioitiin. Onko valtio ollut ylioptimistinen tän suhteen?"

Jyri Häkämies:
"…millä tavalla niitä vaikutuksia sitten kuhunkin kuntaan on arvioitu, niin siinä on varmasti sitten oltu. Tässähän on tietysti ollut myöskin taantumaa, en tiedä sen vaikutusta tarkalleen."

Helsingin yliopiston Ruralia instituutti teki vuonna 2009 elinkeinoministeriön pyynnöstä selvityksen kaivosalan taloudellisista vaikutuksista. Näihin lukuihin viranomaiset usein viittaavat.Professori Asko Suikkanen suhtautuu kriittisesti tähän selvitykseen.

Asko Suikkanen:
"Jos on varakas yhtiö ja kaikki työntekijät suunnilleen muuttaa kuntaan ja niin edelleen niin periaatteessa ne toteutuu. Ett siihen liittyy aina tää oletus ja ne oletukset aina eivät toteudu. Ja sen takia ei voida luottaa pelkästään niihin. Ja tässä tulee tää optimismi monta kertaa, voidaan puhua jopa osittaisesta harhasta. Osittain nää luvut voi olla jopa jopa harhaiset."

Toimittaja:
"Miten nää tiedot on vaikuttanut päättäjiin?"

Asko Suikkanen:
"No niinhän ne on vaikuttanut että niin että ne on otettu faktoina. Ja ne on otettu näiden kaivosten avaaminen sekä valtion investoimispäätöstä joka on koskenut kaivosta niin niitten päätösten pohjana."

Viljo Pesonen:
"Pakko myöntää, että pikkaisen saattaa joskus liikaakin innostua. Täytyisi joskus aina pysähtyä niitä riskejäkin miettimään. Täytyy tasapainotella siinä se, mikä se riski ja hyöty on. Mutta kun tää on nyt vähän sillain, että jos ei ota sitä riskiä, niin ei sitten tule niitä hyötyjäkään."

Suurin osa uusimmista kaivoksista teki viime vuonna runsaasti tappiota. Uuden kaivosbuumin aikana avatuista kaivoksista, ainoastaan kultakaivokset Kittilässä sekä Ilomantsissa tekivät voittoa. Kittilä kuuluu muutenkin positiivisiin esimerkkeihin. Siellä työttömyys laski jyrkästi sen jälkeen kun kultakaivos päätettiin rakentaa. Osasyy myönteiseen työllisyysvaikutukseen on Kittilän vahva matkailuala. Professori Asko Suikkasella on ehdotus miten Suomi voisi vahvemmin hyötyä taloudellisesti meneillään olevasta kaivosbuumista.

Asko Suikkanen:
"Tilanne on sama kuin silloin kun alettiin metsää hyödyntää Suomessa ja alettiin perustella puunjalostusteollisuutta ja sen välttämättömyyttä. Ja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa eräät laittoi Rovaniemen tai Joensuun rautatieasemalla itsensä ketjuihin että junavaunullisia puita ei vietäisi vaan se pitää jalostaa maakunnassa. Minusta nää todelliset kamppailut pitäisi käydä samalla tavalla kuin silloin ja taistella siitä, että) tää malmioiden jalostaminen on se joka vaikuttaa suomalaiseen kansantalouteen ja tämmöiseen vahvaan kaivosklusterin jalostusklusterin rakentaminen on hyvin olennaista ja valtio näyttäytyy tässä keskustelussa heikkona toimijana tällä hetkellä Suomessa."

Sodankylän kunnanjohtajaa mietityttää se mihin voitot aikanaan valuvat.

Viljo Pesonen:
"Juuri näinhän se konserneissa on, että siellä voidaan konsernilainoilla niitä tuloksia tasata missä tahansa konsernissa. Se tietenkin on yksi keino, jos halutaan, ettei johonkin tiettyyn maahan makseta yhteisöveroa, niin se tietysti on yksi pelimahdollisuus sitten."

"Toki tämä emoyhtiö ne omistaa 100 prosenttisesti. Uskoa vain ja luottaa siihen, että ikään kuin sen verran lojaalisuutta, että ei kovin pelattaisi tämmöistä peliä. Kuitenkin me pyritään rakentamaan heille tää infra ja palvelut niin hyväksi kuin se on vaan mahdollista."

  • MOT:n toimittaja ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen Patria-tapauksessa

    ”Vahvat perusteet pitää totena.”

    Helsingin syyttäjänvirasto on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä MOT:n toimittajaa Magnus Berglundia vastaan. Berglundia on poliisitutkinnassa kuultu epäiltynä törkeästä kunnianloukkauksesta liittyen MOT:n Totuus Patriasta (2008) ja Totuus Patriasta 2 -ohjelmiin (2012).

  • EU-parlamentin työryhmä selvittää meppien kulukorvaukset

    Mepeille 50 000 € vuodessa ilman valvontaa

    Euroopan parlamentin puhemies on koonnut työryhmän selvittämään euroedustajien vuosittaisen 50 000 euron suuruisen potin käyttöä. Työryhmän on määrä saada selvitys valmiiksi lokakuuhun mennessä.

  • Operaattorin ei tarvitse paljastaa liittymän omistajaa

    Tekijänoikeuskarhujen lähettäjille tappio.

    Markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan teleoperaattorin ei tarvinnut paljastaa elokuvaa netissä jakaneen henkilön yhteystietoja. Markkinaoikeuden linjauksen jälkeen elokuvan tekijänoikeuksien omistajien on jatkossa aiempaa vaikeampaa tavoittaa tekijänoikeuksien loukkaamisesta epäiltyjä henkilöitä.