Hyppää pääsisältöön

Permakulttuuria! Suunnittele pihasi ekologisesti kestäväksi

Suunnittele pihasi tuottamaan satoa. Kuva: Pekka Kauranen, Yle

Riikka Kaihovaara, 31, asuu miehensä ja pienen poikansa kanssa kerrostalossa Helsingin Käpylässä. Pariskunta päätti hankkia kakkosasunnokseen rintamamiestalon maaseudulta, sillä mies oli pitkään haaveillut omavaraisuudesta ruuan suhteen ja Riikallakin oli vahva kiinnostus vihreään elämään.

Puolen hehtaarin piha oli ostohetkellä villiintyneitä perennoja täynnä ja vaati siis suunnittelua. Mies, jolla on puutarhurikoulutus, alkoi puhua permakulttuurista eli mahdollisimman luonnonmukaisesta viljelystä. Riikka ei tiennyt kasvienviljelystä saati permakulttuurista (permanent agriculture) mitään, mutta hän teki sen, mitä tutkivana toimittajana osasi: alkoi tutkia asiaa perin pohjin. Syntyi tietokirjan ja pamfletin risteymä, kirja nimeltä Riippumaton puutarha (Vihreä sivistysliitto, 2012).

Ja mistä puutarhan sitten pitäisi olla riippumaton? Öljystä. Tavanomainen puutarha on riippuvainen öljystä siinä missä koko teollinen ruokatuotantommekin. Puutarha perustetaan puskutraktorilla ja ruoho leikataan koneella, joka käy dieselillä. Lannoitteiden ravinteet on louhittu dieselkoneilla kaivoksista ympäri maailmaa. Ötökät torjutaan kemikaaleilla, jotka tehdään öljystä.

Ja öljyhän loppuu jossain vaiheessa, sen tiedämme kaikki.

- Puutarhasta on tullut meille harrastus, jossa rahaa ja luonnonvaroja poltetaan. Mutta tämän sanominen tuntuu surulliselta, sillä tiedän, miten paljon iloa puutarha ihmisille tuo. Ja kyllä minäkin ostan mullan kaupasta valmiina, mies joskus tekee omia seoksia, Riikka Kaihovaara sanoo.Permakulttuuria! Suunnittele pihasi ekologisesti kestäväksi. Kuva: Juha Silander, Yle

Ei vain osteta kivoja taimia ja istuteta niitä maahan, vaan tutkitaan ensin, millaiset kasvit juuri tähän maaperään voisivat sopia.
Paljon hyvää on kuitenkin tehtävissä puutarhalle, jos vain haluaa nähdä vaivaa. Permakulttuurin idea on tavoitella puutarhaa, joka jäljittelee luonnon toimintaa. Viljellään mahdollisimman monipuolisesti. Ei vain osteta kivoja taimia ja istuteta niitä maahan, vaan tutkitaan ensin, millaiset kasvit juuri tähän maaperään voisivat sopia. Autetaan maaperää rikastumaan ja sitä kautta puutarhaa hoitamaan itse itseään.

Nyt on aika suunnata katse ensi kevääseen ja alkaa miettiä, mitä pihalle voisi tehdä. Tässä vinkkejä siitä, miten puutarhan voi muokata ekologisesti kestävämmäksi:

Permakulttuurisia vinkkejä

  • Jaa viljelyalueet osiin. Yrtit kasvamaan ikkunalaudalle. Kasvimaa, josta noudat salaatit, kätevästi ihan lähelle taloa. Vähän kauemmas talosta kasvit, jotka eivät vaadi päivittäistä hoitoa kuten marjapensaat ja hedelmäpuut. Vielä kauemmas talosta perunapenkki. Jos tonttisi rajautuu metsänreunaan, hyödynnä alue viljelylle, sillä ekologiassa reuna-alueet ovat erityisen tuottavia. Erilaiset hyötykasvit sopivat metsän ja puutarhan reuna-alueelle.
  • Tee havaintoja kasvien tarpeista ja toisaalta hyödyllisyydestä. Esimerkiksi viiniköynnös kannattaa istuttaa talon eteläseinustalle, jossa se saa valoa ja lämpöä ja viilentää samalla kesäterassia.
  • Ota uudenlainen asenne kauneuteen. Lasimurskakoriste voi olla kaunista, mutta täysin hyödytöntä. Koristele mieluummin kivillä, jotka tuottavat lämpöä. Monivuotisia kasveja suosiva permakulttuuripuutarha saattaa katesilppuineen näyttää sotkuiselta, jos on tottunut mustaan multaan ja sotilaallisiin kukkapenkkiriveihin.
  • Miksi istuttaa nurmikkoa, jota täytyy koneellisesti jatkuvasti leikata, lannoittaa ja kastella juomavedellä? Parempi vaihtoehto on niittypohjainen piha.
  • Ilouutinen: haravointi on suuri virhe. Pudonneet lehdet nimittäin lannoittavat maata. Keväällä lierot popsivat lehdet olemattomiin.
  • Ilouutinen n:o 2: älä leikkaa kasveja syksyllä. Pystyyn jätetyt varret tarjoavat talvehtimispaikan monille hyönteislajeille. Varret näyttävät kuuran peittäminä kauniilta!
  • Ilouutinen n:o 3: myrkytystä ei aina tarvita. Luonto hakee itse tasapainoa, jos emme järkytä sitä liikaa. Jos kirvat ilmestyvät pihamaalle, seuraavana kesänä petopunkit syövät ne.
  • Suunnittele pihamaa yhtä kerrokselliseksi kuin villi luontokin on. Hedelmäpuiden lomaan marjapensaita ja alle syväjuurisia kasveja kuten raparperia. Yrtit voi kasvattaa spiraalin muotoisessa penkissä, jota kiertää lämpöä antavat kivet. Spiraalissa voi kasvattaa eri yrttejä riippuen siitä, vaatiiko yrtti kuivuutta vai varjoa. Spiraali mahdollistaa useiden eri ilmansuuntien kasvuympäristöjä.
  • Suosi monivuotisia kasveja, sillä niistä saa enemmän satoa ja ne tarvitsevat vähemmän vettä ja lannoitteita kuin yksivuotiset.
  • Jäte ei kuulu roskalaatikkoon, vaan sitä voi hyödyntää. Permakulttuurisessa puutarhassa jäte kompostoidaan, ravinteet palautetaan maahan ja kompostin tuottamalla lämmöllä lämmitetään vettä.
  • Ihmisen virtsa on erinomainen typpilannoite kasveille! Permakulttuurin äärivaalija siis  mieluummin heittää pissansa kasvimaalle kuin juomavedellä huuhdeltuna viemäriin.
  • Säästä vettä ja muokkaa puutarha tarvitsemaan vain vähän kasteluvettä. Tämä tapahtuu vähentämällä veden haihtumista maan pinnalta ja parantamalla juuriston edellytyksiä ottaa vettä maaperästä. Maaperän pitää olla kuohkeaa ja humuspitoista, jotta se pidättää hyvin vettä. Luonnonkasvit kestävät paremmin sekä kuivuutta että märkyyttä kuin jalostetut ostotaimet. Käytä katetta, joka hidastaa veden haihtumista maasta.

 

Ja lopuksi: ota rauhallisesti ja tutkaile pihamaatasi ajan kanssa. Riikka Kaihovaaran ja hänen miehensä piha maalla on edelleen parin vuoden jälkeen suunnitteluasteella.

Ja kun piha on kovan työn jälkeen muokattu kasvamaan, anna sen olla. Permakulttuurin ilahduttaviin perusteeseihin kuuluu, että älä tee mitään. Anna luonnon hoitaa homma.

Permakulttuurisesti suunniteltu monikerroksellinen puutarha Kuva:Riikka Kaihovaara

 

Linkit:

Kommentit