Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Älytelkkari tuo nettipalvelut tv-ruudulle

TV-laitemarkkinoiden viimeisin villitys on smart-tv, älykäs telkkari, joka aukaisee nettipalvelut perinteiselle tv-ruudulle. Jopa valtaosassa nykyisin myytävistä uusista televisiolaitteista on nettiyhteys.

Nettitelkkari näyttää perinteiset tv-ohjelmat tavalliseen tapaan. Älytelkkareissa on tyypillisesti myös yleisluontoinen nettiselain, jonka myötä voit surffata netissä samaan tyyliin kuin kotitietokoneellasi.

Tämän lisäksi tyypillistä on se, että moniin tuttuihin netin palveluihin on oma erityissovellus. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi Youtube, Skype ja Facebook.

Yksi syy erityissovelluksiin on se, että television kaukosäädin ei taivu samanlaisiin suorituksiin kuin tavallinen näppäimistö. Erityissovellus helpottaa käytettävyyttä tv-laiteessa.

Miksi kotimainen sisältö ei kelpaa?

Älytelkkareita mainostetaan nimenomaan nettiominaisuuksilla. Siksi tuntuu kummalliselta, että laitteista pääsääntöisesti puuttuu sovellus suosittuun suomalaiseen netti-tv-sisältöön.

Esimerkiksi Maikkarin Katsomo.fi ja Nelosen Ruutu.fi –sovellukset puuttuvat älytelkkareista. Kyseiset netti-tv:t saattavat tosin näkyä äly-tv:n yleisnettiselaimella, mutta oma sovellus toisi helppokäyttöisyyttä ja toimintavarmuutta.

MTV MEDIAn mukaan sovellus puuttuu muun muassa siksi, että äly-tv laitteita ja käyttäjiä ei vielä ole tarpeeksi paljon. Asiaan vaikuttaa myös se, että äly-tv-tekniikan pirstaleisuus nostaa kustannuksia. Sovellukset pitäisi tehdä merkkikohtaisena räätälintyönä.

Naapuritalossa ollaan samoilla linjoilla. Ylen Areena –sovellus löytyy pilottihankkeen myötä joistakin Sonyn malleista, mutta ei muista merkeistä.

-Sovellus pitäisi tehdä kullekin televisiomerkille erikseen, ja pahimmassa tapauksessa useampia, sanoo Yle Internetin palvelupäällikkö Kari Haakana.

-Se maksaa liikaa. Ja meillä ei ole selvää kuvaa siitä, että miten pitkään nämä sovellukset olisivat relevantteja.

Tilanne olisi toinen, jos laitevalmistajat käyttäisivät yhtenäistä standardia. Tällöin sama sovellus voisi pelata kaikissa laitteissa ilman merkkikohtaista räätälintyötä.

Sälää laidasta laitaan

Äly-telkkareiden tarjoamat palvelut vaihtelevat laitekohtaisesti. Tyypillisesti tarjolla on monenlaista sälää alkaen peleistä joogaoppaaseen – osan saa vain maksua vastaan.

Itse testailin kesän aikana Samsungin pari tonnia maksavaa led- huippumallia. Kaikkein hyödyllisimmäksi puoleksi älytelkkarissa koin netin videovuokraamot, jotka avasivat laajan ja kohtuuhintaisen elokuvavalikoiman ilman tarpomista kadunkulmavuokraamoon.

Nettiomaisuuksilla varustettuja telkkareita saa muutamalla satasella. Kokeilemassani parin tonnin huippumallissa on tietysti sellaisia erikoisherkkuja, joita halvemmissa malleissa ei ole. On kuitenkin syytä miettiä etukäteen, mistä ominaisuuksista kannattaa maksaa juuri omalla kohdalla.

Jotkut äly-tv:t muuttavat tavallista tv-kuvaa kolmiulotteiseksi 3D:ksi. Kokeile kuitenkin ennen kaupan tekoa, pidätkö tällaisesta 3D-elämyksestä.

Tavanomainen netin käyttö voi tuntua työläältä äly-tv:n kaukosäätimellä. Joihinkin malleihin on saatavilla erikseen tavanomainen näppäimistö hiirineen – tällainen optio ei ole pahitteeksi.

Kokeilemassani Samsungissa on lukuisa määrä kuvan ulkoasuun vaikuttavia säätämismahdollisuuksia. Joissakin katselutilanteissa tietyistä ”kuvanparannusominaisuuksista” tuntui olevan enemmän haittaa kuin hyötyä ja ne oli syytä ottaa pois.

Mutta kun säätöjä oli ruuvannut hetken, oli kuvan laatu lopulta kelvollinen. Urheilua katsellessa liikettä sulavoittava toiminto oli hyödyksi.

Testaamani älytelkkari toisti teräväpiirtoa upeasti. Isosta 46-tuuman ruudusta huolimatta tämä malli näytti tavallisetkin lähetykset pääsääntöisesti vähintään tyydyttävästi, vaikka usein ison ruudun moititaan tekevän tavallisesta kuvasta suttua.

Testaamani malli tottelee myös liike- ja puheohjausta esimerkiksi kanavan vaihdossa ja äänenvoimakkuuden säätämisessä. Näillä ominaisuuksilla saa varmasti naapurit kateellisiksi, mutta tuskinpa ne paljon muuta lisäarvoa tuovat- paitsi ehkä Angry Birds -pelaajille.

Lauri Miettinen, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva asia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.