Hyppää pääsisältöön

Lähikuvassa Rauli Badding Somerjoki

Peter von Baghin vuonna 1981 taltioima Baddingin haastattelu piirtää kuvan lahjakkaasta taiteilijasta, jonka herkkyys oli avain sekä menestykseen että epäonneen.

Rauli Somerjoki aloitteli muusikon uraansa jo 1960-luvulla kotikonnuillaan Somerolla. Esikuvia löytyi niin tangon kuin rockin parista. Haastattelussa Badding kertoo ihailleensa mm. Olavi Virtaa ja Veikko Tuomea. Merirosvoradio Nord oli ahkerassa kuuntelussa, sillä sieltä saattoi bongata ulkomaisia kappaleita, joita ei missään muualla soitettu.

Somerjoen ensimmäinen yhtye oli The Five Yes, jossa hän toimi ensin rumpalina ja sitten solistina. Musiikkityyli vaihtui rajumpaan suuntaan, kun mukaan liittyi M. A. Numminen. Somerjoki ja Numminen olivat mukana mm. underground-liikkeen piirissä vaikuttaneessa Suomen Talvisota -kokoonpanossa.

Somerjoen ensimmäinen soolosingle oli vuonna 1970 ilmestynyt Mun sormuksein ja vuotta myöhemmin julkaistiin ensimmäinen LP Synnyin rokkaamaan.

1970-luku oli Baddingille vaihtelevan menestyksekästä aikaa: tähdeltä ilmestyi useita menestyskappaleita kuten Fiilaten ja höyläten ja Paratiisi. Toisaalta Somerjoki eleli hiljaiseloa 70-luvun loppupuolella.

Badding jatkoi keikkailua vaihtelevalla tahdilla 80-luvullakin. Hänellä oli yhteistyötä mm. Agents-yhtyeen kanssa. Baddingin suurista hiteistä Tähdet, tähdet ja Laivat olivat 80-luvun satoa.

Muusikon uran ohella Badding teki päivätöitä postissa. Hän toteaa sen olleen helpottavaa, sillä musiikin tekoon liittyi paljon epävarmuutta ja paineita, jota päivätyö tasapainotti.

Badding kertoo kappaleidensa melodioiden syntyvän parhaiten yöllä. Joskus biisejä on tehtailtu kiireessä, kuten Vihreä valta -LP:n kohdalla, joka syntyi yhdessä illassa. Kun Badding äänitti yhtä biisiä, Numminen kirjoitti sanoja seuraavaan.

Kirjailija Arja Tiainen kirjoitti kuuluisan Paratiisi-kappaleen ensimmäisen säkeistön, jota Badding sitten jatkoi kahden kuukauden kypsyttelyn jälkeen. Valot-kappaletta tehdessään Badding kertoo olleensa "kamalan rakastunut".

Badding kuoli tammikuussa 1987 alkoholin ja heikentyneen terveyden seurauksena. Hänen musiikillinen vaikutuksensa ymmärrettiin täysin vasta kuoleman jälkeen.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto