Hyppää pääsisältöön

Lähikuvassa Rauli Badding Somerjoki

Peter von Baghin vuonna 1981 taltioima Baddingin haastattelu piirtää kuvan lahjakkaasta taiteilijasta, jonka herkkyys oli avain sekä menestykseen että epäonneen.

Rauli Somerjoki aloitteli muusikon uraansa jo 1960-luvulla kotikonnuillaan Somerolla. Esikuvia löytyi niin tangon kuin rockin parista. Haastattelussa Badding kertoo ihailleensa mm. Olavi Virtaa ja Veikko Tuomea. Merirosvoradio Nord oli ahkerassa kuuntelussa, sillä sieltä saattoi bongata ulkomaisia kappaleita, joita ei missään muualla soitettu.

Somerjoen ensimmäinen yhtye oli The Five Yes, jossa hän toimi ensin rumpalina ja sitten solistina. Musiikkityyli vaihtui rajumpaan suuntaan, kun mukaan liittyi M. A. Numminen. Somerjoki ja Numminen olivat mukana mm. underground-liikkeen piirissä vaikuttaneessa Suomen Talvisota -kokoonpanossa.

Somerjoen ensimmäinen soolosingle oli vuonna 1970 ilmestynyt Mun sormuksein ja vuotta myöhemmin julkaistiin ensimmäinen LP Synnyin rokkaamaan.

1970-luku oli Baddingille vaihtelevan menestyksekästä aikaa: tähdeltä ilmestyi useita menestyskappaleita kuten Fiilaten ja höyläten ja Paratiisi. Toisaalta Somerjoki eleli hiljaiseloa 70-luvun loppupuolella.

Badding jatkoi keikkailua vaihtelevalla tahdilla 80-luvullakin. Hänellä oli yhteistyötä mm. Agents-yhtyeen kanssa. Baddingin suurista hiteistä Tähdet, tähdet ja Laivat olivat 80-luvun satoa.

Muusikon uran ohella Badding teki päivätöitä postissa. Hän toteaa sen olleen helpottavaa, sillä musiikin tekoon liittyi paljon epävarmuutta ja paineita, jota päivätyö tasapainotti.

Badding kertoo kappaleidensa melodioiden syntyvän parhaiten yöllä. Joskus biisejä on tehtailtu kiireessä, kuten Vihreä valta -LP:n kohdalla, joka syntyi yhdessä illassa. Kun Badding äänitti yhtä biisiä, Numminen kirjoitti sanoja seuraavaan.

Kirjailija Arja Tiainen kirjoitti kuuluisan Paratiisi-kappaleen ensimmäisen säkeistön, jota Badding sitten jatkoi kahden kuukauden kypsyttelyn jälkeen. Valot-kappaletta tehdessään Badding kertoo olleensa "kamalan rakastunut".

Badding kuoli tammikuussa 1987 alkoholin ja heikentyneen terveyden seurauksena. Hänen musiikillinen vaikutuksensa ymmärrettiin täysin vasta kuoleman jälkeen.

Kommentit
  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto