Hyppää pääsisältöön

Lahdessa tuntui hyvältä vuonna 1989

Vuonna 1989 Suomi saalisti Lahden MM-hiihdoista kaikkien aikojen mitalisaaliin. Perinteisen suomalaisen urheilujournalismin nimissä mitalisankarit saivat vastata siihen kaikista tärkeimpään kysymykseen: miltä nyt tuntuu?

Lahti toimi hiihdon MM-kilpailujen isäntänä jo viidettä kertaa vuonna 1989. Suomi sai jaossa olleista mitaleista peräti kolmasosan. Ilman mitalia jäätiin ainoastaan yhdistetyssä.

Parhaiten isäntämaa menestyi naisten hiihdossa ja mäkihypyssä, jossa Puikkosen suurmäen voittoa täydensi Ari-Pekka Nikkolan normaalimäen hopea ja Matti Nykäsen suurmäen pronssi. Suomi vei voiton myös joukkuemäessä.

Suomen menestyneimpiä urheilijoita olivat hiihtäjät Marjo Matikainen (2 kultaa, 1 hopea, 2 pronssia), Marja-Liisa Kirvesniemi (2 kultaa, 1 hopea) ja Harri Kirvesniemi (2 kultaa) sekä mäkihyppääjä Jari Puikkonen (2 kultaa).

Kisojen jälkeen mitalisteilla oli hymy syystäkin herkässä. Urheiluruudun haastattelupotpurin omaperäisimmät kommentit kuullaan Matti Nykäseltä. Kysymykseen ammatistaan entinen urheilukentän hoitaja totesi: ”Enköhän mä yhdenlainen liikemies ole… Mä edustan itseäni.”

Kysymykseen yhteistyön kariutumisesta Keke Rosbergin kanssa Nykänen vastaa: ”Mun on turha työntää rahaa Monacoon. Mä haluan senkin rahan pitää itte.”

Teksti: Ville Matilainen & Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto