Jupiter on suuri kaasupallo, joka koostuu yli 90-prosenttisesti vedystä. Se on planeettojen jättiläinen, jonka massa on noin 2,5 kertaa niin suuri kuin muiden planeettojen massat yhteensä.
Planeetan nopean pyörimisen vuoksi pilvet muodostavat vaaleita raitoja eli vyöhykkeitä ja tummia raitoja eli vöitä. Nämä raidat ja vyöt ovat Jupiterin hyvä tuntomerkki. Painovoima Jupiterin pinnalla on 2,3 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla. Jupiterilla on 64 tunnettua kuuta, joista kaksi viimeisintä löydettiin vuonna 2010. Jupiterin neljää suurinta kuuta nimitetään Galilein kuiksi. Ne ovat Kallisto, Io, Ganymedes ja Europa.
Kallisto
Kallisto on uloin Jupiterin neljästä suuresta kuusta. Sen pinta on täynnä kraattereita. Valhallan törmäysallas on halkaisijaltaan jopa 3000 kilometriä. Kalliston kuori on luultavasti paksua jäätä ja kiveä. Jotkut uskovat, että kuoren alla velloo suolainen meri.
Io
Io on lähinnä Jupiteria kiertävä suuri kuu. Se on suurempi kuin Maan kuu, mutta kraatteriton. Syynä on tuliperäinen toiminta Iolla. Jatkuvat purkaukset uudistavat Ion pintaa ja kartoittavat Ion renkaan hiukkasten määrää. Ion tulinen pinta kihisee. Toimivia tulivuoria on enemmän kuin missään muualla aurinkokunnassa. Syynä ovat luultavasti vetovoimien vaihtelut. Ionia vetävät puoleensa sekä Jupiter että sen kuu Europa.
Ganymede
Ganymede on Jupiterin suurin kuu. Sen halkaisija on 5200 kilometria ja se on suurempi kuin Merkurius. Ganymeden erityinen piirre on muuta pintaa tummempi alue, täynnä törmayksessä syntyneitä kraatereita ja uria. Korkeimmat harjanteet ovat kilometrien korkuisia. Galileo tutkimusalus havaitsi Ganymeden heikon magneettikentän, joka viestii kuun koostumuksesta. Kuoren alla saatttaa olla sohjoinen meri, kerros kiveä ja metallinen ydin.
Europa
Jupiterin neljäs kuu on Europa. Se on pienin Galilein kuista. Sen pinta on jäinen ja tasainen. Sitä peittävät monet halkeamat, jotka muistuttavat Maan ahtojään halkeamia.
Perustuu ohjelmaan: Avaruuskansiot Vuosi: 2004
