Hyppää pääsisältöön

Jupiterin kuut

kuvassa jupiterin kuut
Jupiter ja Jupiterin neljä suurinta kuuta. Kuva: Yle kuvapalvelu/Robesus Inc. kuvassa jupiterin kuut Kuva: Robesus Inc. Jupiter (planeetat),kuut,astronomia

Jupiter on suuri kaasupallo, joka koostuu yli 90-prosenttisesti vedystä. Se on planeettojen jättiläinen, jonka massa on noin 2,5 kertaa niin suuri kuin muiden planeettojen massat yhteensä.

Planeetan nopean pyörimisen vuoksi pilvet muodostavat vaaleita raitoja eli vyöhykkeitä ja tummia raitoja eli vöitä. Nämä raidat ja vyöt ovat Jupiterin hyvä tuntomerkki. Painovoima Jupiterin pinnalla on 2,3 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla. Jupiterilla on 64 tunnettua kuuta, joista kaksi viimeisintä löydettiin vuonna 2010. Jupiterin neljää suurinta kuuta nimitetään Galilein kuiksi. Ne ovat  Kallisto, Io, Ganymedes ja Europa.

Kallisto

Kallisto on uloin Jupiterin neljästä suuresta kuusta. Sen pinta on täynnä kraattereita. Valhallan törmäysallas on halkaisijaltaan jopa 3000 kilometriä. Kalliston kuori on luultavasti paksua jäätä ja kiveä. Jotkut uskovat, että kuoren alla velloo suolainen meri.
 

Io

Io on lähinnä Jupiteria kiertävä suuri kuu. Se on suurempi kuin Maan kuu, mutta kraatteriton. Syynä on tuliperäinen toiminta Iolla. Jatkuvat purkaukset uudistavat Ion pintaa ja kartoittavat Ion renkaan hiukkasten määrää. Ion tulinen pinta kihisee. Toimivia tulivuoria on enemmän kuin missään muualla aurinkokunnassa. Syynä ovat luultavasti vetovoimien vaihtelut. Ionia vetävät puoleensa sekä Jupiter että sen kuu Europa.

Ganymede

Ganymede on Jupiterin suurin kuu. Sen halkaisija on 5200 kilometria ja se on suurempi kuin Merkurius. Ganymeden erityinen piirre on muuta pintaa tummempi alue, täynnä törmayksessä syntyneitä kraatereita ja uria. Korkeimmat harjanteet ovat kilometrien korkuisia. Galileo tutkimusalus havaitsi Ganymeden heikon magneettikentän, joka viestii kuun koostumuksesta. Kuoren alla saatttaa olla sohjoinen meri, kerros kiveä ja metallinen ydin.
 

Europa 

Jupiterin neljäs kuu on Europa. Se on pienin Galilein kuista. Sen pinta on jäinen ja tasainen. Sitä peittävät monet halkeamat, jotka muistuttavat Maan ahtojään halkeamia.
 

Perustuu ohjelmaan: Avaruuskansiot Vuosi: 2004

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.