Hyppää pääsisältöön

Kuka on seksituristi?

Suomalaiset miehet matkaavat seksituristeina eniten Thaimaahan sekä lähialueille Venäjälle ja Viroon. Suomalaisnaiset taasen hakevat seuraa pääasiassa Afrikasta ja Karibialta. Osa etsii seuraa ja rakkautta yksinäiseen elämäänsä, mutta jotkut ovat myös perheellisiä.

Seksin ostaminen alaikäisiltä ja parituksen uhreilta on kriminalisoitu Suomessa, mutta muuten seksin ostaminen ja myyminen on laillista. Silti jotkut suomalaiset matkaavat ulkomaille rakkauden ja seksinnälässään. Syynä voi olla esimerkiksi ulkomaisen prostituoidun halpuus verrattuna Suomen hintoihin.

Muitakin syitä löytyy, eivätkä seksimatkalle lähtijät ole yhdestä puusta veistettyjä. Jos-keskusteluohjelmassa vieraana ollut, entinen miestenlehti Kallen ”seksimatkaopas” Börje Mellberg kertoi seksituristien joukossa olleen yksinäisiä miehiä, jotka eivät saaneet seksiä Suomesta. Sen lisäksi mukana oli pelimiehiä, jotka halusivat lisää seksikokemuksia Suomen ulkopuolella, mutta myös perheellisiä miehiä. Mellbergin mukaan Thaimaassa mies saa tuntea olevansa mies, kun nainen pyykkää ja siivoaa hänen puolestaan ja mies voi keskittyä muihin hommiin. Suomessa nainen sanoisi tasa-arvon nimissä, että on miehen vuoro pestä pyykkiä, Mellberg jatkaa.

Suomalaiseen seksituristiin – niin mieheen kuin naiseen – tekee ulkomailla vaikutuksen paikallisten ystävällisyys. Esimerkiksi thaimaalainen nainen vaikuttaa aidosti kiinnostuneelta suomalaisen miehen elämästä. Kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista ystävällisellä käytöksellä on tarkoitus vain saada mahdollisimman paljon rahaa asiakkaalta. Joskus taka-ajatuksena on päästä naimisiin länsimaisen turistin kanssa ja muuttaa paremman elintason maahan.

Suomessa asenteet ovatkin seksiturismia kohtaan pääosin negatiivisia. Toisen näkökulman toivat Annika ja Annabella Åsvik. Äiti ja tytär viettivät aikaa Thaimaan tyttöbaareissa istuskellen ja haastatellen paikallisia prostituoituja. Siitä syntyi kohua herättänyt kirja ”Miesten paratiisi”. Heidän näkemyksensä prostituutiosta onkin varsin myönteinen: thaimaalaiseen rakkauselämään kuuluu kiinteästi raha ja siellä romanttisen rakkaustarinan käsite on outo. Åsvikien mukaan tyttöbaarin työntekijöillä on jopa hauskaa, eikä prostituoidun työ sitten kuitenkaan ole niin kamalaa. Siitä saa mukavasti hyvin rahaa, jota lähettää kotiinkin. Seksibisneksellä on muutenkin suuri vaikutus Thaimaan talouteen: jopa 15 prosenttia maan bruttokansantuotteesta uskotaan tulevan seksibisneksestä.

Ilmeisesti osa naisista siis valitsee itse prostituoidun ammatin. Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Penttinen kutsui Jossin haastattelussa näitäkin naisia ”olosuhteiden uhreiksi”. Maksulliseksi naiseksi on tultu, koska ei ole ollut muuta ansaintamahdollisuutta – ei siksi, että se olisi mukavaa.

Prostituutioalalla vaikuttavat myös paritus ja ihmiskauppa. Kaikista traagisimmillaan tämä näkyy lasten seksikauppana. Monika-Naisten toiminnanjohtaja Reet Nurmi kertoi Inhimillisen tekijän haastattelussa vuonna 2001, että suomalaiset ovat Viron ja Venäjän suurin asiakasryhmä, kun puhutaan lapsiin kohdistuvasta seksinostosta. Nurmen mukaan miehet perustelevat tekojaan hyväntekeväisyydellä: rahallisesti hyötyvät köyhä lapsi ja lopulta köyhä yhteiskunta.

Seksiturismia halutaan puolustaa myös yksilönvapaudella; kaikilla pitäisi olla oikeus tehdä mitä itse haluaa ja käyttää rahansa mihin itse haluaa.

Teksi: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto