Hyppää pääsisältöön

Kuu on Maan kiertolainen

kuva kuusta
Täysikuu. Kuva: Ylekuvapalvelu/Derrick Frilund. kuva kuusta Kuva: Yle/ Derrick Frilund. Kuu

Kuun syntyä ei osata täsmälleen selittää. Nykykäsityksen mukaan Kuun uskotaan syntyneen Marsin kokoisen planeetan törmättyä Maahan Aurinkokunnan syntyvaiheessa.

Kuun tunnetuimpia pinnanmuotoja ovat sen kraatterit, joita on valtava määrä. Ne ovat asteroidien ja meteoroidien törmäyskuoppia.Kuu on myös ainoa taivaankappale, jonka pinnalla ihminen on Maan lisäksi kävellyt.

Maa ja Kuu

Oletettavasti Kuu syntyi suuren kappaleen törmätessä Maahan. Törmäyksessä irronneet kappaleet muodostivat Kuun. Kuu jäi Maan kiertolaiseksi ja vaikuttaa elämäämme monin tavoin. Kuun merkitys Maalle on suuri. Kuu vaikuttaa muun muassa Maan vuorovesi-ilmiöön ja Maan tasapainoon. Mitä tapahtuisi, jos Kuu katoaisi?

Kuun vaiheet

Kuusta on aina puolet valaistu, mutta on yleinen väärinkäsitys, että Kuulla olisi pysyvästi pimeä puoli. Kuun valo on peräisin Auringosta, sillä kuulla ei ole omaa valoa. Maasta sen sijaan näkyy vaihteleva määrä valaistua pintaa kun Kuu kiertää radallaan. Kun vain pimeä puoli näkyy, Kuu on uusi. Kun koko puolikas on valaistu on täysikuu. Kannattaa muistaa, että varjon heittää Kuu ei Maa.

Kuunpimennys

Kuunpimennys on auringonpimennystä tavallisempi. Se tekee kuun punaiseksi. Syyllinen on Maa, joka joutuu suoraan Kuun ja Auringon väliin.
 

Täysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/Yle

Täysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/YleTäysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/Yle
Kuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/YleKuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/YleKasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Avaruuskansiot Vuosi: 2004

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.