Hyppää pääsisältöön

Pentti Saarikoski tunsi julkisuuden ilot ja kirot

"Tapaamme tässä ohjelmassa Pentti Saarikosken, keravalaisen talonomistajan", alkaa tammikuussa 1974 taltioitu henkilökuva kirjailijasta, jonka elämää julkisuus on alkanut jo häiritä.

Tietolaatikko

Saarikoski muistetaan lyriikan luonnonlahjakkuutena ja tiukkana kommunistina. Saarikosken runoissa on usein poliittinen sävy, mutta hän ei katsonut olevansa yhteiskunnallinen kirjailija.

Pentti Saarikoski (1937-1983) ravisteli avantgardistisilla runoillaan 1950-luvun modernismin perinteitä ja on jäänyt muistoihin aikansa lapsena, radikaalina.

Saarikosken kirjallinen työ alkoi pakinoitsijana ja kriitikkona Ylioppilaslehdessä. Ensimmäisen runokokoelmansa hän viimeisteli kevään 1957 aikana.

Saarikosken piikikäs huumori paistaa myös varhaisissa teoksissa. Kirjailijan uran alkumetreillä Saarikoski aloitti myös mittavan käännöstyönsä.

1960-luvulla Saarikoskesta tuli kommunisti ja hänen ilmaisunsa muuttui kantaaottavammaksi.

1970-luvulla Saarikoski muutti Ruotsiin.

Ruotsissa asuessaan hän käänsi mm. ruotsalaista modernia runoa suomeksi: Gunnar Ekelöfiä ja Göran Sonnevia, jotka Saarikosken tapaan olivat 1960-luvun ilmaisussaan poliittisia ja julistavia.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja

Tuolloin 36-vuotias Saarikoski oli ollut julkisuudessa 16 vuoden ajan. Eletty elämä ja yleisen henkisen ilmaston muutokset olivat jättäneet jälkensä: kirjailija oli moneen asiaan pettynyt.

"Turhauma on tullut. Oon huomannut ettei kirjoittamalla noin vaan vaikuteta. Kirjoittamisella on merkitystä, mutta se on toinen kuin mitä mä ajattelin 60-luvun alkupuolella."

Vuonna 1961 Saarikoski oli julistautunut kommunistiksi. Kanta oli ennallaan, mutta nyt syyt poliittisen kotipesän valintaan pohdituttivat häntä.

"60-luvulla mun poliittinen toiminta oli kontaktin etsimistä. Nyt mä koen että se jotenkin epäonnistui. Mä läksin liikkeelle liian yksilöllisistä lähtökohdista, enemmän kuin aatteen vuoksi. (...). Mä toivon olevani jonkinlainen kommunisti, mutta sehän nyt on sellainen asia jonka päättää muut ihmiset, olenko vai enkö."

Oliko hän siis irtisanoutumassa aatteestaan? "Monesti tällasta vanhemista ja viisastumista sanotaan kyynillisyydeksi ja luopumiseksi, mutta ei se sitä ole, se on luonnonmukaista kehitystä."

Ravintola Kosmoksessa kuvatussa haastattelupätkässä Saarikoski puhuu lempikaupungeistaan ja eurooppalaisuudesta. "Mä tunnen itseni olen enemmän eurooppalaiseksi kuin suomalaiseksi. Mä oon jopa ulkonäöltäkin pikkasen vieras." Ulkomailla oli helpompi olla. "Siellä mä voin olla yks monista."

Saarikoski oli hiljattain innostunut uudestaan nuoruuden rakkaudestaan, antiikin kirjallisuudesta. "Se on ehjä kokonaisuus, sitä voi hallita, toisin kuin nykyistä elävää maailmaa." Toimittaja piti suuntausta "ukkoutumisena". "Miten sitä nyt ukkoutuu, jos nuortuu."

Henkilönä Saarikoski oli ollut "mediapersoona" jo pitkään: hänen tekemisiään seurattiin ja hän kertoi asioistaan mielellään medialle. Tämän tv-haastattelun lopuksi nähdään ja kuullaan tilannetta hyvin kuvaava tapaus.

"Mä oon niitä ihmisii joilla on niin sanotusti alentunut itsetunto. Mä en tunne olevani olemassaaan, jossei musta puhuta. Siis toiset ihmiset huolehtii mun olemassaolosta. Mä sitä enää niin paljon tarvitse, koska se... (puhelin soi). Mä käyn puhelimessa. Haloo... päivää... ei just oikeen sovi kun mullon täällä tv-ykkönen... mut joskus tossa kolmen-neljän maissa. Joo selvä. - Siel soitti tv-kakkonen."

Teksti: Petra Himberg

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto