Hyppää pääsisältöön

Planeetat ja Pluto

kuva aurinkokunnastamme
Planeetat. Etualalla Neptunus. Kuva: Yle kuvapalvelu / Robesus Inc. kuva aurinkokunnastamme Kuva: Robesus Inc. Venus (Planeetta),Mars (planeetat),Jupiter (planeetat),aurinko,Planeetat ja kuu (Aurinkokunta),maapallo

Aurinkokuntaamme kuuluu kahdeksan planeettaa; Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Kaikki planeetat kiertävät aurinkoa lähes ympyränmuotoisilla radoillaan.

Kaukaisin planeetta, Neptunus, sijaitsee 4500 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta. Yhdeksäntenä planeettana pidetty Pluto menetti Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin äänestyksellä planeetan statuksensa vuonna 2006.

Merkurius

Merkurius on Aurinkoa lähin ja pienin aurinkokuntamme planeetoista. Merkurius on vaikea havaita Maasta käsin, sillä se nousee juuri ja juuri horisontin yli. Maasta käsin katsottuna näkyy vain osa Merkuriuksen kiertoradasta.
 

Venus

Venusta sanotaan Maan sisarplaneetaksi, koska se on vain vähän Maapalloa pienempi ja käy planeetoista lähimpänä Maata. 1980-luvulla amerikkalainen Magella-avaruusluotain kartoitti Venuksen pintaa tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Luotain sai selville, miten hitaasti Venus pyörii. Yksi pyörähdys vie 240 vuorokautta. Magella mittasi myös painovoiman vaihteluja.

Maa

Maapallo tai Tellus on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Kaksi kolmasosaa sinisen planeetan pinnasta on vettä. Vesi on todennnäköisesti suurin syy, miksi maapallolla on elämää. Näennäisestä rauhallisuudesta huolimatta on Maa jatkuvassa muutoksessa. Maapallo pyörii akselinsa ympäri 23 asteen kulmassa, mikä saa aikaiseksi vuodenajat.

Maa planeettana

Maapallon rakenne on kerroksellinen, sen kiinteä ydin muodostuu pääosin raudasta ja nikkelistä. Ydintä ympäröi nestemäinen kerros, jonka liikkeet tuottavat sähkövirtoja. Sähköisyys aiheuttaa maan magneettiset ominaisuudet. Magneettikenttä muodostaa maan ympärille magnetosfäärin, joka estää auringosta lähtevien elämälle haitallisten hiukkasten ja säteilyn pääsemisen maapallolle. Audiossa tutustutaan lisäksi käsitteisiin vaippa, maankuori ja litosfääri.

Mars 

Kuiva Mars on ehkä muinoin ollut nykyistä paljon lämpimämpi ja kosteampi planeetta. Valtava suolainen meri on saattanut peittää valtaosan planeetan pohjoisosista. Marsin pinnan keskilämpötila on −55 °C kun Maassa se on noin 15 °C. Uutta tietoa Marssista vallinneista olosuhteista  tuo Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan mönkijä Curiosity, joka laskeutui planeetan pinnalle elokuussa  2012.  Curiosity-mönkijän pääasiallisena tehtävänä on tutkia, onko Marsissa joskus ollut elämää.

Jupiter

Jupiter on suuri kaasupallo, joka koostuu yli 90-prosenttisesti vedystä. Se on planeettojen jättiläinen, jonka massa on noin 2,5 kertaa niin suuri kuin muiden planeettojen massat yhteensä. Planeetan nopean pyörimisen takia pilvet muodostavat vaaleita raitoja eli vyöhykkeitä ja tummia raitoja eli vöitä. Nämä raidat ja vyöt ovat Jupiterin hyvä tuntomerkki.Jupiter on tunnettu myös lukuisista kuistaan. Nykytiedon mukaan kuita on 63.

Saturnus

Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta. Kuuluisine renkaineen Saturnusta pidetään yhtenä kauneimmista taivaankappaleista. Saturnuksen renkaat ovat vajaan kilometrin paksuiset ja puolen miljoonan kilometrin levyiset.  Saturnuksen renkaat ja suurimmat kuut voi nähdä pienellä tähtikaukoputkella. Planeetan halkaisija on 120 000 kilometriä, joka on yhdeksän kertaa maan halkaisija. Maa mahtuisi Satunukseen 752 kertaa.  Kuten suurin planeetta Jupiter Saturnuskin on jättiläiskokoinen kaasuplaneetta. Saturnus koostuu pääosin vedystä, loppu on pääosin heliumia. 

Uranus

Uranus on neljä kertaa suurempi planeetta kuin maa. Jupiter ja Saturnus ovat kuitenkin Uranusta suurempia. Uranus koostuu pääasiassa kivestä ja eri alkuaineiden muodostamasta jäästä. Uranus pyörii takaperin kallistuneena. Uranuksen kallistuskulma on 98 astetta kun taas maan kallistuskulma on vain 23 astetta.

Neptunus

Neptunus tunnetaan sinisestä väristään ja suuresta tummasta pilkustaan. Neptunus on halkaisijaltaan neljänneksi ja massaltaan kolmanneksi suurin planeetta 

Pluto

 Plutoa pidettiin aiemmin Aurinkokunnan yhdeksäntenä planeettana. Nykyisin sitä kutsutaan plutoidiksi, eli taivaankappaleeksi, joka on liian pieni planeetaksi ja kiertää Aurinkoa kauempana kuin Neptunus. Plutoa on vaikea nähdä tähtitaivaalla edes kaukoputken avulla. Pluto on niin etäällä ja niin pieni, ettei sen pintaa ole voitu tutkia Maasta tehdyin havainnoin.

Plutolle kuuluva kuu Kharon

Plutolle kuuluva kuu Kharon on saanut nimensä jumalataruista, joissa Kharon on kuoleman jumalan Pluton lautturi Tuonelan virralla. Pluto ja Kharon kiertävät 20 kilometrin säteellä toisistaan. Niillä kestää 6 päivää ja yhdeksän tuntia kiertää toisensa. Pluto on maahan verrattuna pieni. Maan kuulla on kuusinkertainen massa Plutoon verrattuna.'

Perustuu ohjelmaan: Avaruuskansiot Vuosi: 2004

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.