Hyppää pääsisältöön

Planeettojen synty

kuva auringonpurkauksesta
Voimakas flare-purkaus auringon pinnalla. Kuva: Yle kuvapalvelu/Robesus Inc. kuva auringonpurkauksesta Kuva: Robesus Inc. aurinko,tähti

Aurinkokuntamme planeetat saivat alkunsa sekasortoisen törmäilyn seurauksena, kun vastasyttyneen Auringon lähellä olevat hiukkaset alkoivat tiivistyä. Maa sai alkunsa lähes 4 600 miljoonaa vuotta sitten, ja siitä lähtien se on ollut jatkuvassa muutoksessa. Kuinka maan ikä on onnistuttu selvittämään? Millainen planeettamme oli vaikkapa miljoona vuotta sitten? Milloin elämä alkoi?

Vastasyttynyttä Aurinkoa kiertää kaasu- ja pölykehä, joka on sisäosiltaan kuuma ja tiheä, ulospäin se ohenee ja viilenee. Auringon lähellä olevat hiukkaset tiivistyvät. Ne ovat raskaita aineksia, joilla on korkea sulamispiste. Kauempana hiukkaset ovat kevyempiä ja viileämpiä, ne alkavat kasautua. Suuresta kehästä muodostuu vähitellen renkaita.

Törmäyksiä tapahtuu kaikkialla. Kasaumia syntyy lisää ja ne kasvavat. Niiden painovoima lisääntyy kasvun myötä, ja Auringon vaikutus vähenee. Kehän renkaat ovat yhä selvempiä, niihin syntyy pieniä alkuplaneettoja, jotka jatkavat kasvuaan. Mitä isompi kappale on, sitä suurempi on sen painovoima ja sitä suuremmaksi se kasvaa. Niin syntyvät planeetat. Etäisimmillä kiertoradoilla ne ovat kaasukertymiä, Auringon lähellä taas kiinteitä pikkuplaneettoja.

Maapallon synty

Maa sai alkunsa lähes 4 600 miljoonaa vuotta sitten, ja siitä lähtien se on ollut jatkuvassa muutoksessa. Kuinka maan ikä on onnistuttu selvittämään? Millainen planeettamme oli vaikkapa miljoona vuotta sitten? Milloin elämä alkoi? Milloin ensimmäiset ihmiset ilmestyivät maan päälle? Saadaksemme vastauksen näihin kysymyksiin on tutustuttava eri tieteenaloihin, sellaisiin kuin geologia, fysiikka, biologia, arkeologia ja paleontologia.

Perustuu ohjelmiin: Avaruuskansiot vuodelta 2004 sekä ohjelmaan Didavision.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.