Hyppää pääsisältöön

Venäjällä kuolema kulkee sananvapauden kintereillä

Venäjä on sananvapaudelle maailman vaarallisimpia maita. Joka vuosi noin viisikymmentä toimittajaa pahoinpidellään ja yhdestä kahteen toimittajaa murhataan heidän työnsä takia, eikä tekijöillä ole juurikaan kiinnijäämisen pelkoa. Venäjää on pidetty toimittajan työn kannalta maailman kolmanneksi vaarallisimpana maana heti Irakin ja Algerian jälkeen. Silminnäkijä (2009) selvittää sananvapauden tilaa Venäjällä.

Venäjällä toimittajan työn varjopuoliin kuuluvat salakuuntelu, henkeen ja terveyteen kohdistuva uhkailu, pahoinpitely ja murhat. Tilanne on sananvapauden kannalta pahentunut entisestään Novaja Gazeta -lehden toimittajan Anna Politkovskajan murhan jälkeen syksyllä 2006.

Pahoinpitelyt ja murhat ovat yleensä tilattuja väkivallantekoja, joiden motiivit jäävät usein hämäränpeittoon. Väkivaltaisuuksien kohteiksi joutuneet toimittajat ovat paljastaneet ihmisoikeusrikkomuksia sekä kirjoittaneet ääriliikkeistä, Tšetšenian sodasta, korruptiosta ja maan ylimmän johdon läheisistä suhteista epäillyttäviin piireihin.

Toimittajiin kohdistuvien väkivaltaisuuksien selvittämisprosentti Venäjällä ei ole samalla tasolla kuin yleensä palkkamurhien kohdalla. Palkkamurhista kahdeksankymmentä prosenttia onnistutaan selvittämään, toimittajien palkkamurhista sen sijaan vain kaksi prosenttia. vaikka murhaaja saataisiinkin kiinni, murhan tilaaja jää usein hämärän peittoon. Ei siis ihme, että venäläistoimittajat kokevat, että valtio ei suojele heitä.

Mutta rahalla voi saada väkivaltaisen hyökkäyksen selvitettyä tai ainakin saada tekijän oikeuden eteen. Väitetään, että joissakin tapauksissa viranomaisilla on ollut syyllinen tiedossa, mutta asiaa ei ole viety oikeusprosessiin, koska uhri ei ole suostunut maksamaan viranomaisille.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto