Hyppää pääsisältöön

Pääministerin haastattelutunti on Suomen vanhin talk show

”Julkisen sanan säilät on jälleen hiottu teräviksi, kun Ahti Karjalainen on vastaamassa hallituksensa toimenpiteistä…” Näin alkaa ensimmäinen tallessa oleva Pääministerin haastattelutunti syyskuulta 1962. Ohjelma on säilyttänyt hyväksi havaitun tyylinsä ja vankkumattoman suosionsa jo 50 vuoden ajan.

Toimittaja Niilo Ihamäen ideoimasta ohjelmasta piti alunperin tulla Presidentin haastattelutunti. Kekkonen kuitenkin kieltäytyi. "Hän katsoi, että pääministeri on käytännön toimija ja että presidentti saa milloin vain radio- ja tv-aikaa, jos vain haluaa".

Pääministerin haastattelutunnin ensimmäinen lähetys oli 30.9. - valitettavasti tätä lähetystä ei ole arkistoitu. Ensimmäinen tallessa oleva lähetys on järjestyksessään toinen, 25.11.1962 kuultu ohjelma.

Pääministerin kanssa samaan pöytään istui joukko päivälehtien päätoimittajia. Aluksi haastatteluohjelma tehtiin yhteislähetyksenä television kanssa, mutta tavasta luovuttiin 1960-luvun lopulla. Yhteislähetyksiä ei ole tallessa.

Toisin kuin nykyisin, ei pääministeri tuolloin ollut helposti etenkään maakuntalehdistön tavoitettavissa. Yleisradio halusi lisätä keskustelua ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja tuoda myös maakunnalliset aiheet keskusteluun mukaan. Sittemmin haastattelupöytään kutsuttiin myös muiden sähköisten viestimien politiikan toimittajia.

Alkuaikojen haastattelut tehtiin studiossa, mutta Koiviston aikana haastattelut vietiin ulos: telakalle, sairaalaan, tehtaaseen. Lipposen kaudella ohjelma siirtyi pysyvästi Kesärantaan, mistä sitä tehdään nykyisinkin.

Vuosina 1979-1985 haastattelutuntia ei tehty lainkaan pääministeri Sorsan suivaannuttua Yleisradiolle. Ohjema elvytettiin helmikuussa 1986, jolloin Sorsa antoi haastattelun Kesärannassa. Heti alkuun Sorsa joutui selittämään sanojaan "infokratiasta".

Tyylillisesti ohjelma on pitänyt linjansa herrasmiesmäisenä. Päällekkäin ei puhuta eikä välikommentteja heitellä. Keskeinen rooli keskustelun sujumisessa on asiansa osaavalla puheenjohtajalla.

Formaattina Pääministerin haastattelutunti on tiettävästi ainoa lajissaan: maailmalta ei tunneta muita vastaavanlaisia ohjelmia. Ohjelma on myös nimenomaisesti radio-ohjelma, tv-lähetyksinä samat keskustelut eivät saaneet vastaavaa suosiota.

Vaikka aikaa on tunti, olisi käsiteltäviä aiheita luonnollisesti runsain mitoin enemmänkin. Lähihistoriassamme on aika, jolloin kaikista asioista ei ole ollut soveliasta kysyä päättäjiltä suorassa lähetyksessä: vielä 1970-luvun alussa sellaisia olivat ulkopoliittiset kysymykset.

Elävän arkiston artikkeliin on koottu tallessa olevat, kulloisenkin pääministerin ensimmäiset haastattelutunnit. Lisäksi on julkaistu neljä tallessa olevaa tv-lähetystä. Reino R. Lehdon, Rafael Paasion, Teuvo Auran ja Keijo Liinamaan haastatteluja ei valitettavasti ole tallessa, eikä Anneli Jäätteenmäki ehtinyt sellaista antaa.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

    Nykyajan ihmisen symboli on tuoli.

    Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä, olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä. Istumisesta on tullut uhka kansanterveydelle, jota ei poisteta kuntoilemalla rankemmin. Elävän arkiston koosteessa uppoudutaan istumisen vaikutuksiin ja ylösnousemisen iloihin.

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

    Nykyajan ihmisen symboli on tuoli.

    Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä, olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä. Istumisesta on tullut uhka kansanterveydelle, jota ei poisteta kuntoilemalla rankemmin. Elävän arkiston koosteessa uppoudutaan istumisen vaikutuksiin ja ylösnousemisen iloihin.

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.