Hyppää pääsisältöön

Pääministerin haastattelutunti on Suomen vanhin talk show

”Julkisen sanan säilät on jälleen hiottu teräviksi, kun Ahti Karjalainen on vastaamassa hallituksensa toimenpiteistä…” Näin alkaa ensimmäinen tallessa oleva Pääministerin haastattelutunti syyskuulta 1962. Ohjelma on säilyttänyt hyväksi havaitun tyylinsä ja vankkumattoman suosionsa jo 50 vuoden ajan.

Toimittaja Niilo Ihamäen ideoimasta ohjelmasta piti alunperin tulla Presidentin haastattelutunti. Kekkonen kuitenkin kieltäytyi. "Hän katsoi, että pääministeri on käytännön toimija ja että presidentti saa milloin vain radio- ja tv-aikaa, jos vain haluaa".

Pääministerin haastattelutunnin ensimmäinen lähetys oli 30.9. - valitettavasti tätä lähetystä ei ole arkistoitu. Ensimmäinen tallessa oleva lähetys on järjestyksessään toinen, 25.11.1962 kuultu ohjelma.

Pääministerin kanssa samaan pöytään istui joukko päivälehtien päätoimittajia. Aluksi haastatteluohjelma tehtiin yhteislähetyksenä television kanssa, mutta tavasta luovuttiin 1960-luvun lopulla. Yhteislähetyksiä ei ole tallessa.

Toisin kuin nykyisin, ei pääministeri tuolloin ollut helposti etenkään maakuntalehdistön tavoitettavissa. Yleisradio halusi lisätä keskustelua ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja tuoda myös maakunnalliset aiheet keskusteluun mukaan. Sittemmin haastattelupöytään kutsuttiin myös muiden sähköisten viestimien politiikan toimittajia.

Alkuaikojen haastattelut tehtiin studiossa, mutta Koiviston aikana haastattelut vietiin ulos: telakalle, sairaalaan, tehtaaseen. Lipposen kaudella ohjelma siirtyi pysyvästi Kesärantaan, mistä sitä tehdään nykyisinkin.

Vuosina 1979-1985 haastattelutuntia ei tehty lainkaan pääministeri Sorsan suivaannuttua Yleisradiolle. Ohjema elvytettiin helmikuussa 1986, jolloin Sorsa antoi haastattelun Kesärannassa. Heti alkuun Sorsa joutui selittämään sanojaan "infokratiasta".

Tyylillisesti ohjelma on pitänyt linjansa herrasmiesmäisenä. Päällekkäin ei puhuta eikä välikommentteja heitellä. Keskeinen rooli keskustelun sujumisessa on asiansa osaavalla puheenjohtajalla.

Formaattina Pääministerin haastattelutunti on tiettävästi ainoa lajissaan: maailmalta ei tunneta muita vastaavanlaisia ohjelmia. Ohjelma on myös nimenomaisesti radio-ohjelma, tv-lähetyksinä samat keskustelut eivät saaneet vastaavaa suosiota.

Vaikka aikaa on tunti, olisi käsiteltäviä aiheita luonnollisesti runsain mitoin enemmänkin. Lähihistoriassamme on aika, jolloin kaikista asioista ei ole ollut soveliasta kysyä päättäjiltä suorassa lähetyksessä: vielä 1970-luvun alussa sellaisia olivat ulkopoliittiset kysymykset.

Elävän arkiston artikkeliin on koottu tallessa olevat, kulloisenkin pääministerin ensimmäiset haastattelutunnit. Lisäksi on julkaistu neljä tallessa olevaa tv-lähetystä. Reino R. Lehdon, Rafael Paasion, Teuvo Auran ja Keijo Liinamaan haastatteluja ei valitettavasti ole tallessa, eikä Anneli Jäätteenmäki ehtinyt sellaista antaa.

Teksti: Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto