Hyppää pääsisältöön

Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

Tietolaatikko

Aleksis Kivi

  • syntyi 10.10.1834 Nurmijärven Palojoella
  • kuoli 31.12.1872 Tuusulassa

Teoksia

Näytelmät
• Kullervo (1864)
• Lea (julkaistiin 1869)
• Nummisuutarit (1864)
• Karkurit (1865)
• Kihlaus (1866)
• Olviretki Schleusingenissa (1866)
• Yö ja päivä (1866)
• Margareta
• Canzio
• Leo ja Liina

Romaani
• Seitsemän veljestä (1870)

Runokokoelma
• Kanervala (1866)

Kiveä pidetään suomalaisen kansalliskirjallisuuden luojana Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin rinnalla. Aleksis Kiven teoksilla on ollut voimakas vaikutus siihen, mitä ajattelemme suomalaisuudesta.

Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.― Jukolan Aapo, Seitsemän veljestä

Sielunmaisema Nurmijärvellä

Aleksis Kivi syntyi 10.10.1834 Nurmijärvellä Palojoen kylässä. Syntyjään hän oli Alexis Stenvall, ja tätä nimeä hän käytti muutoin läpi elämänsä. Aleksis Kivi on hänen kirjailijanimensä.

Kiven isä oli pitäjänräätäli Erik Stenvall. Hän oli kylän ainoa luku- ja kirjoitustaitoinen henkilö. Kivi oli ylpeä isänsä ammatista, ja hänen kirjoissaan räätälit ovat usein esimerkiksi suutareita arvokkaampia. Äiti Anna-Stiina oli ompelija ja Kiven teosten tomerien naisten esikuva.

Alexis oli perheen neljäs lapsi. Hänellä oli kolme isoveljeä, myöhemmin syntyi vielä pikkusisko.

"Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää..."― Seitsemän veljeksen alkusanat

Kivi eli onnellisen lapsuuden, ja kotiseutu säilyi kirjailijan sielunmaisemana läpi elämän. Samalle seudulle hän sijoitti myös pääteoksensa Seitsemän veljestä.

Aleksis Kiven synnyinmökki Nurmijärven Palojoella
Aleksis Kiven kotitalo Nurmijärven Palojoella Aleksis Kiven synnyinmökki Nurmijärven Palojoella Kuva: YLE / Pekka Elomaa Aleksis Kivi,Palojoki

Syntyi lapsi syksyllä

Kiveen viitataan usein sanomalla, että hän "eli vain syksystä jouluun". Se on lainaus Eino Leinon runon Aleksis Kivi (1901) ensimmäisestä säkeistöstä:

Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vinhasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.

Runon lähtökohtana ovat Kiven synnyin- ja kuolinpäivät: hän syntyi lokakuussa ja kuoli uudenvuodenaattona. Leino kuvaa sitä, miten Kiven myöhempää elämää ja kirjailijanuraa varjostivat puute, sairaudet ja väärinymmärrys. Hän kärsi alkoholismista ja masennuksesta.

Albert Edelfeltin tekemä piirustus Aleksis Kivestä.
Aleksis Kivi. Piirros Albert Edelfelt, Ylen arkisto Albert Edelfeltin tekemä piirustus Aleksis Kivestä. Aleksis Kivi,Albert Edelfelt

Räätälimestarin kirjasto - opiskelijaelämää Helsingissä

Kiven elämässä tapahtui suuri muutos 12 vuoden iässä: hän lähti yksinään kouluun Helsinkiin. Se oli ajan tapa, sillä kouluja ei ollut joka pitäjässä. Stenvallin perhe oli köyhä, mutta vanhemmat halusivat tarjota mahdollisuuden koulutukseen lapsilleen ja erityisesti lahjakkaaksi huomatulle Aleksille.

Kivi asui muun muassa varakkaan räätälimestari Palmqvistin kotona. Hän elätteli toiveita Palmqvistin tyttären Albinan kosimisesta, mutta oli liian varaton sulhaseksi. Perheen kirjasto oli todellinen maailmankirjallisuuden aarreaitta. Kiven tiedetään lukeneen ahkerasti Shakespearen ja Cervantesin teoksia ja muita klassikoita ruotsinkielisinä käännöksinä. Kotimaisia esikuvia kirjallisuudesta oli vielä vähän, mutta hän tunsi esimerkiksi Kalevalan.

Kivi valmistui ylioppilaaksi vuonna 1857 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa kaksi vuotta myöhemmin. Opiskelujen sijaan hän omisti yhä enemmän aikaansa kirjoittamiselle. Yliopistoaikojen tovereiden mielestä Kivi oli hyvä matkimaan ihmisiä. Hänellä oli ilmeisesti kirjallisen lahjakkuuden lisäksi myös näyttelijän taitoja.

Nuori Kivi hoiti terveyttään uimalla meressä ja voimistelemalla Yliopiston voimistelulaitoksella. Opiskelijana Kivi oli kuitenkin rutiköyhä ja eli ajan tavan mukaan lainaksi. Ystävät ja varakkaat tuttavat tukivat lupaavaa kirjailijanalkua.

Aleksis Kiven raamattu ja kynttilä pöydällä
Aleksis kiven biblia eli raamattu. Aleksis Kiven raamattu ja kynttilä pöydällä Kuva: YLE / Pekka Elomaa Aleksis Kivi,Raamattu

1860-luvun antoisa luomiskausi

Ensimmäinen julkinen tunnustus kirjailijana tuli vuonna 1860, kun Kullervo-näytelmä voitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kilpailun - uudella suomenkielisellä kirjailijanimellä Aleksis Kivi. Palkinto oli jaossa ensimmäisen kerran, ja siitä kilpaili muun muassa aikansa johtava kirjailija J.L. Runeberg.

Asuttuaan koulu- ja opiskeluvuotensa Helsingissä Kivi muutti vuonna 1863 Siuntion Fanjunkarsiin ja keskittyi kirjoittamaan. 1860-luku oli Kiven antoisinta luomisaikaa.

Kivi kirjoitti useita näytelmiä, vaikka suomenkielisiä teattereita saati yleisöä oli vielä harvakseltaan. Näytelmän Lea kantaesitystä suomenkielisenä teatterissa vuonna 1869 pidetään suomalaisen ammattiteatterin alkuna. Lea sai ensi-iltansa Uudessa teatterissa, ja pääosaa näytteli ruotsalaissyntyinen Hedvig Charlotte Raa, joka ei osannut suomea lainkaan, mutta oli opetellut vuorosanansa ulkoa.

Mutta niin muuttuu mailma; silloin kuin nyljetty orava, nyt mahdut hädintuskin tähän samaan hännystakkiin; niin muuttuu mailma, Eskoni.― Eskon isä Topias, Nummisuutarit

Suosituin Kiven näytelmistä on Nummisuutarit, jota teatterit ympäri Suomea esittävät edelleen aktiivisesti. Se otettiin vastaan hyvin myös omana aikanaan. 1865 perustettiin uusi valtion kirjallisuuspalkinto, ja historian ensimmäinen palkinto myönnettiin Kivelle Nummisuutareista.

"Metsän poika tahdon olla" - luonto ja ihmisluonto

Kivelle luonto oli hyvin konkreettinen innoituksen lähde. Siuntiossa hän kypsytteli aiheita kävelyretkillä, kävi metsästysporukoiden kanssa pyytämässä ilveksiä ja metsälintuja sekä kalasti.

Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston.
Tapiolan vainiolla
karhun kanssa painii lyön,
ja maailma unholaan jääköön.
― Metsämiehen laulu

Oravan laulu

Rakkaus luontoon ja metsän suoja ovat läsnä myös laulussa, jonka Timo esittää veljilleen Seitsemän veljeksen toisessa luvussa. Siitä on tullut eräs Kiven tunnetuimpia ja siteeratuimpia runoja. Romaanissa runolla ei ole nimeä. Se tunnetaan esimerkiksi nimillä Oravan laulu, Laulu oravasta ja Makeasti oravainen.

Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta
Katselee hän mailman piirii,
Taisteloa allans' monta;
Havu-oksan rauhan-viiri
Päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
Keinuvassa kehtolinnass'!
Siellä kiikkuu oravainen
Armaan kuusen äitinrinnass':
Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä
Akkunalla pienoisella,
Linnut laulain taivaan alla
Saattaa hänen iltasella
Unien Kultalaan.

Oravan, "heiluhännän", elämä näyttäytyy idyllinä, kun se seuraa maailman menoa pesästään ja nukahtaa illansuussa lintujen lauluun.

Naapurissa asunut Charlotta Lönnqvist oli Kiven pitkäaikainen tukija. Hän ruokki ja vaatetti Kiven Siuntion-vuosina. Myöhemmin Kivi auttoi Seitsemän veljeksen tekijänpalkkioilla Lönnqvistiä pelastamaan talonsa pakkohuutokaupalta. Naapurustossa huhuttiin heidän suhteensa olevan muutakin kuin ystävyyttä.

Luonnon helmassa Kivi viihtyi, mutta ihmisten seurassa hän ei aina tuntenut oloaan kotoisaksi. Hänen ihmisarkuutensa tunnettiin jo opiskeluaikana. Toisaalta Kivi kuitenkin kaipasi omaa perhettä. Perheen perustaminen ei onnistunut, osin köyhyydenkään vuoksi.

"Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa" - Seitsemän veljestä

Muiden töiden ohella Kivi kertoi tuttavilleen valmistelevansa “följetonia”, jatkokertomusta, jota piti todellisena suurteoksenaan.

Seitsemän veljestä ilmestyi vuonna 1870, alun perin neljänä vihkona. Se oli ensimmäinen merkittävä suomen kielellä kirjoitettu ja julkaistu romaani.

Aprikoitkaamme asiaa visusti: meillä on niin kovat päät.― Juhani, Seitsemän veljestä

Kertomusta Jukolan jukuripäisestä veljeslaumasta voidaan pitää allegoriana Suomen kansan matkasta alkukantaisista metsästäjistä opinnälkäisiksi ja ahkeriksi maanviljelijöiksi. Kiven tyylissä yhdistyvät rehevä kansanomaisuus, huumori ja romantiikka.

Ahkerasti harjoittelivat veljekset lukua taas, ja heidän taitonsa karttui, vaikka vähitellen. Lukivat he jo kelpo lailla sisältä, ja kävivät nyt puuhaan oppiaksensa ulkoa aapiaisen kappaleita; jämäten ja höristen joka nurkassa nyt pyrittiin kohden kukkoa. Sinne ehtivät he myös viimein toinen toisensa jäljessä: ensimmäisenä Lauri, sitten Aapo ja Simeoni ja vihdoinpa Tuomaskin, mutta kaukana heistä vielä työskentelivät Juhani ja Timo. Lopultahan pääsi myös Timokin toivottuun satamaan, koska Juhani vielä uskontunnustuksessa hikoili, huokaili ja kiukkuisena puhkaili. Leikkelipä hänen sydäntänsä, että hän oli viimeinen mies; mutta eihän auttanut tuossa muiden armo, vaan ainoasti oma ahkeruus ja työ. - Seitsemän veljestä, Kahdestoista luku

Kaikkia uusi tapa kuvata suomalaisia omapäisinä metsäläisinä ei kuitenkaan miellyttänyt. Erityisesti vaikutusvaltainen professori August Ahlqvist kritisoi teosta ja sen realistista kansankuvausta ankarasti. Kustajantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura pelästyi kritiikistä niin, että teos laitettiin takavarikkoon useaksi vuodeksi. Romaani julkaistiin lopullisessa muodossaan yhtenä niteenä vasta vuonna 1873, Kiven kannalta liian myöhään.

Viimeiset vuodet

Murskaava kritiikki vaikutti siihen, että Kiven kunto romahti. Hän sairastui fyysisesti ja psyykkisesti, ja oli viimeisinä vuosinaan hoidettavana Lapinlahden mielisairaalassa. 1800-luvulla mielen sairauksia ymmärrettiin huonosti. Hoitokeinot olivat rajuja, ja usein ne huononsivat potilaan kuntoa.

Kivi kuoli uudenvuodenaattona 1872 Tuusulassa veljensä kotona. Hänen viimeiset sanansa olivat: "Minä elän."

Seitsemän veljeksen ja koko Kiven tuotannon merkitys ymmärrettiin vasta kirjailijan kuoleman jälkeen. Maakuntateatterit olivat ensimmäisten joukossa ja alkoivat esittää hänen näytelmiään. Nuoret runoilijat Volter Kilpi ja Eino Leino nostivat Kiven esikuvakseen.

Näyttelijöitä teatterissa esittämässä Seitsemää veljestä.
"Seitsemän veljestä" Turun kaupunginteatterissa 1970-luvulla. Näyttelijöitä teatterissa esittämässä Seitsemää veljestä. Kuva: YLE / Antero Tenhunen turun kaupunginteatteri,Esko Salminen,Seitsemän veljestä

Lue lisää:

Aleksis Kiven patsas

10 kysymystä Aleksis Kivestä - tiesitkö tämän kansalliskirjailijastamme?

Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10. lokakuuta. Miten hyvin tunnet Suomen kansalliskirjailijan? Testaa tietosi!

Aleksis Kiven päivä

Aleksis Kiven päivää on vietetty vuodesta 1950 lähtien liputuspäivänä. 1960-luvulle saakka päivä oli myös koululaisten vapaapäivä. Aleksis Kiven päivään liitettiiin lisämääre ”suomalaisen kirjallisuuden päivä” vuonna 1978.

Ensimmäisen kerran Aleksis Kiven elämäntyötä muistettiiin 1922, jolloin Kiven kuolemasta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Tuolloin Kansallisteatterissa järjestettiin uudenvuodenaattona juhlanäytäntö Kiven kunniaksi. Vuonna 1934 Kiven syntymän satavuotispäivää juhlittiin ainakin Tampereella ja Nurmijärvellä liputtamalla.

Aleksis Kiven patsas Helsingin Rautatientorilla
Aleksis Kiven patsas Helsingin Rautatientorilla. (Wäinö Aaltonen, 1931) Aleksis Kiven patsas Helsingin Rautatientorilla Kuva: Yleisradio aleksis kiven patsas

Lapsuuden kotiseutua, koulukirjoja ja suomenkielisestä teatterista

Videoklipit ovat poimintoja Koulu-tv:n ja Opinportin ohjelmista eri vuosikymmeniltä:

  • Aleksis Kiven syntymäkoti Nurmijärven Palojoella on edelleen alkuperäisessä muodossaan. Kotipihallaan Aleksis kivellä oli oma leikkipaikka kalliolla.
  • Kirjallisuustutkija Esko Rahikainen esittelee Aleksis Kiven käyttämiä oppikirjoja, joita on säilynyt arkistoissa aina tähän päivään saakka. Jo yläkoulu aikoina, Kivi (Alexis Stenvall) kirjoitteli runoja kirjojen kansiin ja mariginaaleihin.
  • Ajatus Lean esittämisestä suomenkielisessä teatterissa herätti Aleksis Kivelle vuonna 1869 sekä innostuksen että epäilyn tunteita. Epäilystä herätti löytyykö Lean rooliin näyttelijää. Lopulta rooliin löytyi kuitenkin näyttelijä, joka opetti roolin sanasta sanaan ulkoa.

Edit: Artikkeli päivitetty 7.10.2016

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

  • Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?

    Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.

    Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä. Lainaaminen on pankille liiketoimintaa. Kun nostat lainaa, maksat takaisin paitsi lainaamasi summan, myös sille kasvaneen koron.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

    Työmarkkinatermit pähkinänkuoressa

    Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä.

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?