Hyppää pääsisältöön

Filosofinen keskusteluharjoitus - opettajan opas

Taiteellinen kuvaus lehmästä
Ajattelen siis olen / Yle Taiteellinen kuvaus lehmästä filosofia,lehmät,taide

Tässä on esimerkki filosofisen keskustelun käyttämisestä opetuksessa. Ohjeet valmistautumisesta, apuvälineistä, keskustelun ohjaamisesta ja sen arvioinnista. Tärkeää on myös sopia pelisäännöistä.

Tietolaatikko

Apuvälineitä keskustelun ohjaamiseen:

  • keskustelun säännöt -posteri
  • kysymyskortteja (10x15 cm)
  • sana- ja symbolikortteja
  • arpakuutioita
  • tiimalasi
  • eri värisiä tusseja ja kyniä
  • isoja paperiarkkeja
  • käsitteiden tutkimistekniikoissa tarvittavia välineitä

Filosofisen keskusteluharjoituksen kulku – esimerkki

A. Valmistautuminen

  1. Lapset kootaan piiriin.
  2. Lämmittely: Ikäryhmälle sopiva lyhyt leikki tai alkuaktiviteetti.
  3. Ohjelman katselu (joko kokonainen 15 minuutin ohjelma tai yksi sen lyhyempi osa).
  4. Pohdintatuokio: Oppilaat pohtivat joko yksin tai parin kanssa katsomaansa ohjelmaa ja kirjaavat erillisille kysymyskorteille sen herättämiä kysymyksiä. Oppilaat kirjoittavat kysymyskortteihin myös nimensä. Kysymysten määrä voidaan haluttaessa rajata esim. yhteen/kahteen kaikkein tärkeimpään. Kysymysten sijasta voidaan kerätä myös taululle niitä asioita tai ideoita, joita oppilailla jäi ohjelmasta mieleen. Pohdintatuokion tehtävää voidaan varioida eri harjoituksissa.
  5. Keskusteluaiheen valinta: Kysymykset/ideat kootaan taululle ja yksi oppilaista lukee ne ääneen kaikille. Lyhyen pohdintatuokion jälkeen oppilailta pyydetään ehdotuksia aloituskysymykseksi. Ehdotusten pohjalta valitaan aloituskysymys yhteisellä päätöksellä, äänestämällä, arpomalla tms. Valintamenettelyä voidaan varioida eri harjoituksissa.

B. Filosofinen keskusteluharjoitus

Keskustelun aloittaa se oppilas, jonka kysymys/idea on valittu aloituskysymykseksi (Opettaja: ”Liisa, voisitko kertoa, mikä sai sinut tekemään tämän kysymyksen?”). Se, mihin sisällölliseen suuntaan keskustelussa tämän jälkeen edetään, on avointa, eikä opettajan ole syytä siihen ainakaan kovin paljoa puuttua. Sen sijaan on tärkeää, että keskusteltiinpa mistä tahansa aiheesta, hän kuuntelee tarkasti mitä lapset sanovat ja pyrkii ohjaamaan keskustelua filosofisille urille. Opettajan kannattaa olla kärsivällinen ja luottaa oppilaidensa ajattelukykyyn, ei tarjota heille omia nopeita ratkaisuja. On myös muistettava, että ajattelutyö vaatii aikaa ja ponnistelua eikä välttämättä tuota aina ratkaisua esillä olevaan ongelmaan.

Pelisäännöt

Brenifier esittää seuraavat yleiset pelisäännöt lasten kanssa käytävälle filosofiselle keskusteluharjoitukselle:

  1. Puheenvuoroa pyydetään viittaamalla. Näin opitaan konkreettisesti hallitsemaan mielihaluja ja ottamaan toiset huomioon.
  2. Ei kannata hätiköidä. Puheenvuoroa ei aina saa se, joka ensimmäiseksi nostaa kätensä. Viittaamisen tarkoituksena ei ole muistuttaa olemassaolostaan.
  3. Kättä ei nosteta silloin, kun toinen puhuu. Näin opitaan keskittymään toisiin ja kuuntelemaan paremmin.
  4. Jotta voi vastata kysymykseen, täytyy muistaa, mitä kysyttiin. Tarvittaessa vastaajan tulee pystyä ensin toistamaan esitetty kysymys.
  5. Toverin esittämä ajatus pitää pystyä kertomaan omin sanoin, varsinkin, jos haluaa ilmaista olevansa eri mieltä asiasta.
  6. Jotta ajatuksen voi hyväksyä, sen täytyy olla selkeä. Epäselvä ajatus ei ole ajatus.
  7. Jotta ajatuksen voi hyväksyä, sen täytyy olla uusi. Muuten käy kuin Tintti-sarjakuvan Dupondille ja Dupontille, jotka jatkuvasti toistelevat toistensa sanoja.
  8. Jotta vastauksen voi hyväksyä, sen täytyy vastata esitettyyn kysymykseen. Muuten eksytään aiheesta.
  9. Vastaväitteen tulee todella kiistää alkuperäinen ajatus. Muuten se on vain "toinen ajatus", joka saa taas eksymään aiheesta.
  10.  Kun esitetään uusi ajatus, sen yhteys aiemmin esitettyihin ajatuksiin pitää määritellä.
  11. Kaikki esitetyt ajatukset tulee perustella.
  12. Kaikki esitetyt ajatukset tulee problematisoida.
  13. Kaikki mielipide-erot tulee tunnistaa ja niistä tulee keskustella. Keskustelun jälkeen voidaan äänestää, onko jokin mielipide perusteeton vai voidaanko valita kahden tai useamman ajatuksen välillä.
  14. Pitää kuunnella, mitä sanotaan, eikä sitä, mitä toinen yrittää sanoa tai haluaisi tai olisi voinut sanoa. Vain ääneen lausutut sanat otetaan huomioon.
  15. Toista autetaan vain, jos tämä sitä pyytää.
  16. Väite tulee hyväksyä, jos ei ole esittää toista tilalle tai jos ei voida osoittaa, että esitetty väite on järjetön. (Brenifier 2008, teoksessa Tomperi & Juuso 2008.)

Opettaja voi muokata em. säännöistä omalle opetusryhmälleen sopivan kokonaisuuden, jonka koostaa havainnolliseksi Keskustelun säännöt - posteriksi luokan seinälle.

Keskusteluharjoitusta voi monesti tehostaa ja monipuolistaa keskeyttämällä keskustelu ja hakemalla uusia näkökulmia esillä olevaan asiaan:

  • kirjoittamalla ja piirtämällä (filosofian vihko / ajatusvihko)
  • näyttelemällä (draamatekniikat)
  • käsitteiden tutkimistekniikoilla ja aktiviteeteilla (ks. kirjallisuusviitteet)

C. Käydyn keskustelun arviointi (metakeskustelu)

Filosofisen keskusteluharjoituksen lopuksi arvioidaan käytyä keskustelua. Tämä voi tapahtua joko keskustellen tai joskus myös kirjoittaen. Arviointikriteerit voivat vaihdella eri harjoituksissa.

Arvioidaan esimerkiksi:

  • keskustelun etenemistä ja vaiheita
  • käydyn keskustelun kiinnostavuutta ja merkitystä
  • keskustelussa esitettyjä kysymyksiä ja perusteita
  • keskustelussa esille tulleita uusia ideoita
  • mitä keskustelussa kenties opittiin
  • keskustelusääntöjen noudattamista
  • jne.

Asiantuntijat Hannu Juuso ja Tuukka Tomperi ovat koonneet tv-sarjan oheismateriaaliksi tämän opettajan oppaan. Se sisältää käytännön opastusta ohjelman soveltamiseen opetuksessa sekä syventävää taustatietoa aiheesta.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.