Hyppää pääsisältöön

Opettajalle

Vesistöjen jäätyminen

jäätynyt järvi

Ensin jäätyvät rannat ja lahdet. Kuva: Risto Salovaara/Yle jäätynyt järvi Kuva: Yle/ Risto Salovaara järvet,jäätyminen,Järvenranta

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 07.09.2012 - 15:11. Päivitetty 17.12.2012 - 15:17

Talven tullen vedet kylmenevät ja vetäytyvät lopulta jäähän. Jäätyminen alkaa jääkiteistä, jotka syntyvät usein joidenkin pienten hiukkasten, kuten vaikkapa veden päällä kelluvien siementen tai kasvinosien ympärille.

Tyynellä ja riittävän kylmällä ilmalla jääkiteet voivat kasvaa nopeasti melko suuriksi, ennen kuin ne törmäilevät toisiinsa ja yhdistyvät vielä suuremmiksi. Lopulta koko vesialue peittyy jäähän.

Vesistöjen jäätyminen voidaan havaita nelivaiheisena

Ensimmäisenä jäätyvät rantavedet, sitten, lahdet. Vähitellen jääkansi laajenee yhä ulommaksi, kunnes näköpiirissä ei ole enää avovettä. Lopulta koko vesistöalue selkävesineenkin on jäätynyt. Harvoin kaikki neljä vaihetta ovat selvästi erikseen havaittavissa. Joskus voi sattua niinkin, että kova pakkasyö vie kaikki vaiheet läpi kertaheitolla.

Kuinka jääpuikot syntyvät?

Räystäillä, laitureilla ja puiden oksilla roikkuu usein komeita jääpuikkoja. Jääpuikko ei ole pelkästään jäätä, vaikka siltä nopeasti katsottuna näyttääkin. Kasvuvaiheessa olevan jääpuikon sisus on nestemäinen, puikko on siis veden täyttämä putki. Vesi pysyy putkessa pintajännityksen avulla. Kasvavan jääpuikon reunoilla jääkuori on erittäin ohut ja itse kärjessä on reikä, josta alijäähtynyt pisara purkautuu ulos. Jääpuikko kasvaa otollisessa ympäristössä yllättävän nopeasti, jopa useita senttimetrejä minuutissa. Harvoin kuitenkaan näkee yli metrin mittaisia jääpuikkoja.

Vesi jäätyy rannan oksiin. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Vesi jäätyy rannan oksiin. Kuva: Risto Salovaara/YleVesi jäätyy rannan oksiin. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Näsijärvi jäätyy. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Näsijärvi jäätyy. Kuva: Risto Salovaara/YleNäsijärvi jäätyy. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Syksyinen, pian jäätyvä Pyhittyjärvi Pieksämäellä. Kuva: Seppo Nykänen/ Yle.

Syksyinen, pian jäätyvä Pyhittyjärvi Pieksämäellä. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.Syksyinen, pian jäätyvä Pyhittyjärvi Pieksämäellä. Kuva: Seppo Nykänen/ Yle.

Jääpuikoja. Kuva: Ari-Pekka Keränen/Yle.

Jääpuikoja. Kuva: Ari-Pekka Keränen/Yle.Jääpuikoja. Kuva: Ari-Pekka Keränen/Yle.

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

Historiavisa: Mihin tuuraa käytettiin? Entä mitä härkkimellä tehtiin?

Testaa, tunnetko entisajan työvälineitä

Työkalut ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa ja niiden pohjalta on syntynyt uusia innovaatioita. Ennen työvälineitä valmistettiin enimmäkseen itse tai kyläseppä teki niitä. Helsingin kaupunginmuseo laatii viikoittain kysymyksiä entisajan ilmiöistä. Tällä kertaa aiheena ovat erilaiset työvälineet.

Kommentteja 6
”Myyjä oli niin kiltti, etten kehdannut olla ostamatta rumaa mekkoa” – 11 yleistä rahamokaa, joita kannattaa vältellä kuin ruttoa

Raha-asioissa voi tehdä monenlaisia virheitä.

Jokainen tekee välillä rahan kanssa virheitä. Nuorena niitä kertyy enemmän, mutta kyllä vanhemmatkin mokailevat. Muutamat simppelit oivallukset ja opit voivat kuitenkin auttaa selviämään pahemmilta mokilta. ”Jokaisen on opeteltava oman elämänsä ja omien rahojensa kapteeniksi”, sanoo Kestävä rahasuhde -hankkeen asiantuntija Anna-Liisa Parkkinen Lasten ja nuorten säätiöstä.

Kommentteja 11
Historiavisa: Missä pyy on, kun se on pivossa? Kuinka pitkä matka on virsta?

Ymmärrätkö sananlaskujen sanastoa?

Vanhat sananlaskut sisältävät viisauksia ja elämänohjeita, jotka ovat edelleen täysin päteviä. Monet niissä esiintyvät esineet ja käsitteet ovat kuitenkin tämän päivän suomalaiselle uppo-outoja. Helsingin kaupunginmuseo laatii viikoittain kysymyksiä menneen ajan ilmiöistä. Tällä kertaa muistelemme sananlaskuja.

Kommentteja 2
Kielikylpy 2.0 – Voisiko puheentunnistusta käyttää kielen opiskelussa? Kokeile sovellusta ja anna palautetta

Kielikylpy 2.0 on uudenlainen tapa oppia kieltä

Voiko puheentunnistustekniikka auttaa oppimaan kieltä? Yle Oppimisen Kielikylpy 2.0 -sovelluksessa pääset kokeilemaan suomen kielen osaamistasi – ja vierailemaan yleisessä saunassa.

Kommentteja 3

2020

Testaa, mitä tiedät jäästä ja lumesta! Kuinka paksu jää kestää ihmisen ja millä nopeudella lumihiutale putoaa maahan?

Testaa tietosi talvesta.

Oletko kuin heikoilla jäillä vai jäätävän selvillä kaikesta? Testaa, mitä tiedät talvesta.
Snowhow – Pohjolan talvi, dokumenttisarja luonnonvoimista ja luovista ratkaisuista kylmän keskellä

Miten pohjoisen asukkaat selviävät talvesta?

Neliosainen dokumenttisarja tutkii, miten pohjoisen asukkaat ja luonto ovat sopeutuneet elämään kylmän ja jään keskellä.

2017

Synkeysmietteitä, lyhyitä ajatelmia elämän eri aloilta, sekä näkökohtia vaatimattomuuskilp. järjestämiseen

Elämänkoulun kovuudesta, vaatimattomuuskilpailusta ja muusta

Pakko on hyvä kannustin, sanotaan. Vaikka se on huonoin kannustin ikinä! Pakko on huono keksintö sen kannalta, joka ei haluaisi yhtään pakottua. Ja jos pidettäisiin kansalaiskysely, että kuinka monta % haluaa pakottua, niin ei nousisi paljon käsiä kyllä.

Kommentteja 10

2015

Pieni jääkausi jätti jälkeensä nälkää, sotaa ja kohtalokasta taidetta

Ohjelmasarja 1500–1800-lukujen kylmästä ilmastovaiheesta

Pieni jääkausi jäähdytti Euroopan 1500–1800-luvuilla. Viileän ajanjakson seurauksena nähtiin nälkää, mutta muistoksi jäi myös maalaustaidetta ilonpidosta Euroopan jäätyneillä joilla. Radion ohjelmasarja Mitä pikkujääkausi sai aikaan? tarkkailee kylmää ilmastovaihetta monitieteellisesti. Toimittaja Jorma Kallenaution kanssa keskustelua käyvät vuonna 2001 arkkitehti Aaro Söderlund, metsätutkija Mauri Timonen, sotahistorioitsija professori Jussi T. Lappalainen ja hydrologi Esko Kuusisto.

Kommentteja 7

2020

Borgå å ligger isfri på Runebergsdagen - det har inte hänt förr i mannaminne

Det vittnar både statistik och iakttagelser om.

Isfritt på Borgå å i februari är väldigt ovanligt eller till och med helt unikt. Det vittnar både statistik och iakttagelser om.
Den milda vintern påverkar sjöräddarnas uppdrag då folk fortfarande använder båt: "Viktigt att känna till hur den egna båten fungerar i köldgrader"

Alla utryckningar har gällt fartyg och båtar.

På grund av den milda vintern har Finska viken inte ännu fått ett islager vilket resulterat i att många fortfarande har sin båt i användning. Det har delvis påverkat sjöräddningens uppdrag, som hittills gällt endast båtar och fartyg.

Kommentteja 2
Vinterquiz – vad vet du om is och snö?

Har du snöat in dig på ämnet?

Hur mycket vet du om vintern? I det här quizet får du testa dina kunskaper i allt som är kallt, alltså snö, is och vinter.

Kommentteja 2

2018

Istiden i Helsingfors blir kortare: ”Det är det nya normala”

Isen kommer nog, men den är sen.

Just nu är isen utanför Helsingfors opålitlig, men snart kan man gå på den, tippar isforskaren Patrick Eriksson.

Kommentteja 1

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Näin pääset eroon kofeiinikoukusta – älä silti luovu kahvista kokonaan, sillä se on todellinen terveysjuoma!

Terveyshyödyt saa parhaiten irti oikealla annostuksella.

Kahvi on mainettaan parempi terveysjuoma, mutta siitä saa hyödyt irti vain juomalla juuri oikean määrän kahvia päivässä. Jos kahvikuppi tuntuu kuitenkin kasvaneen käteesi kiinni, voit vähentää kofeiinin kulutustasi ravitsemusterapeutin vinkeillä.
Leikkaa omenapuidesi isommat oksat kolmessa yksinkertaisessa vaiheessa

Omenapuun isompien oksien leikkaamisen kolme vaihetta.

Kun leikataan isojen omenapuiden vahvempia oksia, on olemassa puun kuoren vahingoittamisen vaara. Repeämisvaurioiden välttämiseksi nämä oksat leikataan mielellään kolmessa vaiheessa.
Riku Rantala: Dear Eki, en ole koskaan pokannut ketään enkä pärjäisi Tinderissä

Docventuresissa teemana pariutuminen 22.9.

Olin parikymppisenä varsin ujo suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen, enkä ole käsittääkseni koskaan pokannut ketään. Minua kiinnostivat kirjallisuus ja fiftarimusa. Kampasin näyttävän rasvistortun otsalleni ja nojailin tupakkapaikoilla seiniin läpi nuoruuteni ja varhaisaikuisuuteni. Minulla oli naispuolisia kavereita, mutta aloitteen teko romanttisessa mielessä oli minulle pelottava ajatus. Muistan, miten yksinäisyys sattui. Se oli täysin fyysiseen kipuun rinnastettava tunne.
Suosikkijuontaja Ella Kanninen tekee paluun Mikko Kekäläisen rinnalle Puoli seitsemän -ohjelmaan

Marraskuusta alkaen ruudussa neljä juontajaa.

Kultaisella Venlalla palkittu, Yle TV1:n kestosuosikkeihin jo yli vuosikymmenen kuulunut Puoli seitsemän uudistuu marraskuun alussa.

Opettajalle

Miksi oppilaita ei saada kuriin? Lappeen koulu keksi keinon, jolla levottomaan kouluun saatiin rauha

Miten Lappeen koulu sai työrauhan kouluun?

Lappeen koulun alkutaival ei ollut helpoimmasta päästä. Koulun käytävillä kuuli haistattelua ja huorittelua, ja oppilaat olivat levottomia. Nyt siellä viihtyvät sekä oppilaat, opettajat että henkilökunta. Miten muutos Lappeenrannassa saatiin aikaiseksi?

Kommentteja 16
Opi myös Yle Areenassa - oppimisen videot samassa paikassa

Yle Areenassa on nyt suora linkki oppimisen videoihin

Ylen oppimiseen liittyvät videot ovat nyt yhden luukun takana Yle Areenassa. Uusi Oppiminen-kokonaisuus on runsaudensarvi kaikille tiedonjanoisille.

Kommentteja 2
Sää ja ilmasto

Ilmaston ja sään havainnointi

Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Kiinnostaako koodaus? - Näillä pääset ohjelmoinnin alkuun

Ohjelmointisivustojen linkkejä

Kiinnostaako koodaus? Näillä linkeillä pääset ohjelmoinnin alkuun. Mukana sekä suomalaisia että ulkomaisia sivustoja.

Kommentteja 21

Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä

Pääsiäistä viettää kolmasosa maailman väestöstä

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa.
Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

Kommentteja 12
Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.
Avaruuskansiot-sarja, 26 osaa

Tutustu aurinkokuntamme ihmeisiin.

26-osainen Avaruuskansiot-sarja esittelee aurinkokuntamme ihmeitä.
Yle Uutisluokka tarjoaa opettajille nykyaikaisen tavan käsitellä uutisten maailmaa opetuksessaan

Opettajille apua mediakasvatukseen Uutisluokan Tripletistä.

Yle Uutisluokan Triplet-palvelun ydin on jokaiseen uutisvideoon tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien käyttöön. Palvelussa käsitellään päivittäin kolmea uutista. Kaikki Tripletissä olevat tehtävät ovat pedagogisen tiimin valmistelemia. Triplet -palvelu on osa Yleisradion Uutisluokan toimintaa.
Ihminen

Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?
Luontoa harrastamaan

Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Solubiologia

Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Avaruus

Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.
Elinympäristöt

Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.
Hyönteiset ja muita selkärangattomia

Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.
Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

Suomessa elää kolme sammakkolajia

Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.
Kasvit ja sienet

Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.
Linnut

Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.
Luonnontieteet

Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.
Luontoa harrastamaan

Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Maantiede

Maantiede.

Maantiede.
Nisäkkäät

Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.
Solubiologia

Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Sää ja ilmasto

Ilmaston ja sään havainnointi

Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Yhteinen ympäristö

Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.