Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Vesistöjen jäätyminen

jäätynyt järvi
Ensin jäätyvät rannat ja lahdet. Kuva: Risto Salovaara/Yle jäätynyt järvi Kuva: Yle/ Risto Salovaara järvet,jäätyminen,Järvenranta
Julkaistu . Päivitetty

Talven tullen vedet kylmenevät ja vetäytyvät lopulta jäähän. Jäätyminen alkaa jääkiteistä, jotka syntyvät usein joidenkin pienten hiukkasten, kuten vaikkapa veden päällä kelluvien siementen tai kasvinosien ympärille.

Tyynellä ja riittävän kylmällä ilmalla jääkiteet voivat kasvaa nopeasti melko suuriksi, ennen kuin ne törmäilevät toisiinsa ja yhdistyvät vielä suuremmiksi. Lopulta koko vesialue peittyy jäähän. 

Vesistöjen jäätyminen voidaan havaita nelivaiheisena

Ensimmäisenä jäätyvät rantavedet, sitten, lahdet. Vähitellen jääkansi laajenee yhä ulommaksi, kunnes näköpiirissä ei ole enää avovettä. Lopulta koko vesistöalue selkävesineenkin on jäätynyt. Harvoin kaikki neljä vaihetta ovat selvästi erikseen havaittavissa. Joskus voi sattua niinkin, että kova pakkasyö vie kaikki vaiheet läpi kertaheitolla.

Kuinka jääpuikot syntyvät?

Räystäillä, laitureilla ja puiden oksilla roikkuu usein komeita jääpuikkoja. Jääpuikko ei ole pelkästään jäätä, vaikka siltä nopeasti katsottuna näyttääkin. Kasvuvaiheessa olevan jääpuikon sisus on nestemäinen, puikko on siis veden täyttämä putki. Vesi pysyy putkessa pintajännityksen avulla. Kasvavan jääpuikon reunoilla jääkuori on erittäin ohut ja itse kärjessä on reikä, josta alijäähtynyt pisara purkautuu ulos. Jääpuikko kasvaa otollisessa ympäristössä yllättävän nopeasti, jopa useita senttimetrejä minuutissa. Harvoin kuitenkaan näkee yli metrin mittaisia jääpuikkoja.

Vesi jäätyy rannan oksiin. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Vesi jäätyy rannan oksiin. Kuva: Risto Salovaara/YleVesi jäätyy rannan oksiin. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Näsijärvi jäätyy. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Näsijärvi jäätyy. Kuva: Risto Salovaara/YleNäsijärvi jäätyy. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Syksyinen, pian jäätyvä Pyhittyjärvi Pieksämäellä. Kuva: Seppo Nykänen/ Yle.

Syksyinen, pian jäätyvä Pyhittyjärvi Pieksämäellä. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.Syksyinen, pian jäätyvä Pyhittyjärvi Pieksämäellä. Kuva: Seppo Nykänen/ Yle.
Jääpuikoja. Kuva: Ari-Pekka Keränen/Yle.

Jääpuikoja. Kuva: Ari-Pekka Keränen/Yle.Jääpuikoja. Kuva: Ari-Pekka Keränen/Yle.

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

Aiheeseen liittyvää

2019

2017

2015

  • Metsästäjiä talvimaisemassa (Tammikuu sarjasta Vuodenajat, 1565)

    Pieni jääkausi jätti jälkeensä nälkää, sotaa ja kohtalokasta taidetta

    Ohjelmasarja 1500–1800-lukujen kylmästä ilmastovaiheesta

    Pieni jääkausi jäähdytti Euroopan 1500–1800-luvuilla. Viileän ajanjakson seurauksena nähtiin nälkää, mutta muistoksi jäi myös maalaustaidetta ilonpidosta Euroopan jäätyneillä joilla. Radion ohjelmasarja Mitä pikkujääkausi sai aikaan? tarkkailee kylmää ilmastovaihetta monitieteellisesti. Toimittaja Jorma Kallenaution kanssa keskustelua käyvät vuonna 2001 arkkitehti Aaro Söderlund, metsätutkija Mauri Timonen, sotahistorioitsija professori Jussi T. Lappalainen ja hydrologi Esko Kuusisto.

    Kommentteja 7

2014

Relaterade artiklar

2019

2018

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

    Kommentteja 12

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.