Hyppää pääsisältöön

Yritystukien kanta-asiakkaat

Chempolis Oy:n toimitusjohtaja Esa Rousu
Esa Rousu, Chempolisin toimitusjohtaja Chempolis Oy:n toimitusjohtaja Esa Rousu Kuva: Yle, Mot esa rousu

Valtion yritystukia päätyy vuodesta toiseen samoille yrityksille. MOT-ohjelma kokosi yhteen tiedot eri yritystuista yli kymmenen vuoden jaksolta.

Pisimmillään aineisto kattaa (Tekes-tukien osalta) vuodet 1997 - 2012 ja yhteensä aineisto pitää sisällään yhteensä yli 5 miljardia yritystukieuroa. Kerätty aineisto julkaistaan kokonaisuudessaan avoimena verkossa tämän sivun lopussa.

Yritystukien saajat jakaantuvat kahteen kastiin. MOT:n selvitys osoittaa, että keskiverto asiakas on nostanut tukia pari kolme kertaa reilussa kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan pieni kanta-asiakkaiden joukko on saanut tukia tililleen lähes tarkastelujakson jokaisena vuotena. Alla olevasta kuvasta on mahdollista tarkastella tukimääriä yrityksittäin koko maan osalta tai valita vasemmalla olevasta pudotusvalikosta tarkastelun alle vain halutun maakunnan.

MOT:n keräämästä aineistosta on mahdollista laskea, että yritykset, jotka olivat 12 vuodessa saaneet tukia yhteensä miljoona euroa tai enemmän, saivat erilaisia tukia tililleen keskimäärin 14 kertaa. Varmuuden vuoksi poistimme joukosta tyypillisesti pikkusummina maksetut palkkatuet, eikä kuva muuttunut. Kanta-asiakkaille tehtiin keskimäärin 11 maksatusta 12 vuodessa.

Erityisen toistuvia ovat Tekesin maksamat tutkimus- ja kehittämistuet, mutta myös ELY-keskusten investointitukia valuu toistuvasti samoille yrityksille.

Esimerkiksi ne 50 yritystä, jotka olivat vuosina 2000-2011 saaneet eniten ELY-keskusten jakamaa investointi- ja kehittämistukea, olivat saaneet valtion rahaa tililleen keskimäärin 5,2 vuonna. Valtion tukia riitti parhaille asiakkaille siis lähes joka toinen vuosi.

Alla olevasta kartasta on nähdään miten yritystuki jakaantuu maakunnittain. Eniten tukia saavat tyypillisesti ne maakunnat, joissa on suuria Tekesin tutkimus-ja kehittämisrahaa saavia yrityksiä. Kartassa tummella on piirretty maakunnat joihin tukea valuu eniten.

Suomalainen tukijärjestelmä on sekava, erilaisia tukia on lukuisia, samoin myöntäjiä.

Alla olevasta kuviosta näemme miten tukien kokonaismäärä on vuodesta 2007 vuoteen 2011 koko ajan kasvanut (vuonna 2007: n. 420 miljoonaa euroa, vuonna 2011: n. 630 miljoonaa euroa). Kasvu jatkuu edelleen, sillä energiatuet sekä T&K verovähennys tulevat lisäämään loppusummaa. Tällä hallituskaudella tukien kokonaismäärä on kasvanut, vaikka eduskuntavaalien alla puhuttiin tukien leikkaustarpeesta.

MOT:n laskelmat osoittavat, että kanta-asiakkaat myös saavat suurimman osan rahasta. Kun tarkasteltiin vuosina 2007-2011 Tekesin ja TEM:n myöntämiä tukia, päätyi 43 prosenttia tukisummasta 3 prosentille yrityksistä. Vastaavasti eniten Tekes- ja TEM-tukia saanut 10 prosenttia yrityksistä sai tililleen jopa 60 prosenttia koko tukipotista.

Alla olevasta kuviosta ilmenee miten aineiston 100 suurinta kanta-asiakasta oli vuosina 2000–2011 kuitannut tililleen neljäsosan jaossa olleista tukieuroista.

Alla oleva kuva listaa ne yritykset, jotka ovat 2000–2011 saaneet tukia useimmiten. Tämä kertoo siitä, että osa yrityksistä on oppinut käyttämään työttömän palkkaamiseen tarkoitettua palkkatukea varsin tehokkaasti ja toistuvasti. Mukana on kuitenkin myös suurempia kokonaissummia saaneita yrityksiä.

Haastateltavat

  • Pirkko Saarela, ylijohtaja, Lapin ELY-keskus
  • Pekka Ylä-Anttila, tutkimusjohtaja, Etla
  • Hannu Huttunen, toimitusjohtaja, Elektrobit Wireless
  • Esa Rousu, toimitusjohtaja, Chempolis
  • Jyri Häkämies, elinkeinoministeri, Kok.

Aineisto

Aineisto sisältää tiedot tukien saajista pisimmillään 15 vuoden ajalta. Tärkeimpien yritystukien osalta mukana on vertailukelpoinen aikasarja 12 vuodelta. Aineistoon saatiiin valtaosa Työ- ja elinkeinoministeriön, Liikenneministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön jakamista suorista yritystuista.

Tiedot julkaistaan Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 (CC BY-SA 3.0)-lisenssiehdoin. Tietoja voi käyttää hyvin vapaasti. Lähde; Yle MOT-toimitus - on kuitenkin aina mainittava ja kun tietoja edelleen hyödynnetään, on ne jaettava samoin ehdoin.

Mikäli yksittäisten tietojen latauksessa ilmenee ongelmia yritä uudelleen tai lähet&ä palautetta MOT:n toimitukselle tai kokeile ladata kaikki tiedot yhdessä .zip-paketissa. Lataamisen jälkeen paketti täytyy purkaa tietokoneella, jonka jälkeen tiedostot ovat käytettävissä.

  • MOT:n toimittaja ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen Patria-tapauksessa

    ”Vahvat perusteet pitää totena.”

    Helsingin syyttäjänvirasto on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä MOT:n toimittajaa Magnus Berglundia vastaan. Berglundia on poliisitutkinnassa kuultu epäiltynä törkeästä kunnianloukkauksesta liittyen MOT:n Totuus Patriasta (2008) ja Totuus Patriasta 2 -ohjelmiin (2012).

  • EU-parlamentin työryhmä selvittää meppien kulukorvaukset

    Mepeille 50 000 € vuodessa ilman valvontaa

    Euroopan parlamentin puhemies on koonnut työryhmän selvittämään euroedustajien vuosittaisen 50 000 euron suuruisen potin käyttöä. Työryhmän on määrä saada selvitys valmiiksi lokakuuhun mennessä.

  • Operaattorin ei tarvitse paljastaa liittymän omistajaa

    Tekijänoikeuskarhujen lähettäjille tappio.

    Markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan teleoperaattorin ei tarvinnut paljastaa elokuvaa netissä jakaneen henkilön yhteystietoja. Markkinaoikeuden linjauksen jälkeen elokuvan tekijänoikeuksien omistajien on jatkossa aiempaa vaikeampaa tavoittaa tekijänoikeuksien loukkaamisesta epäiltyjä henkilöitä.