Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Yksityisten löytötavaratoimistojen perimissä hinnoissa on suuria eroja

Löytötavaraa
Löytötavaraa Kuva: Yle löytötavara

Huolimattomuudesta joutuu aina maksamaan, mutta kuinka paljon, se riippuu siitä minne tavaransa hukkaa. Suomessa toimii lukuisia yksityistä löytötavaratoimistoja, jotka hoitavat valtaosan ns. laitoslöydöistä, eli esimerkiksi ravintoloihin ja liikennevälineisiin unohtuneita tavaroita. Kuningaskuluttajan selvityksen mukaan yksityisten toimistojen perimissä maksuissa on suuria eroja.

Viime keväänä helsinkiläinen Pirkka Maksimainen kadotti kännykkänsä. Hän epäili sen pudonneen bussiin. Bussi meni menojaan ja Pirkka Maksimainen alkoi selvittää miten saisi töissä käyttämänsä älykännykän takaisin. Suomessa löytötavarat päätyvät joko poliisille tai yhteen monista yksityisistä löytötavaratoimistoista. Maksimainen ei arvannut kuinka hankalaa kännykän etsimisestä tulisi.

- Minä soittelin kahteen tai kolmeen eri löytötavarapalveluun ja sitten soitin myös poliisiasemalle, Maksimainen kertoo.

Tiedustelusoitto yksityiseen löytötavaratoimistoon voi maksaa yli kaksi euroa minuutilta. Maksimainen täytti myös yksityisen yrityksen Suomen Löytötavarapalvelun internetkaavakkeen. Sillä luvataan etsiä kahden viikon ajan kännykkää löytötavaroiden joukosta. Palvelun hinta on viisi euroa.

Viranomainen ei tiedä mitä valvoo

Jos huolimaton ei muista minne tavaransa on hävittänyt, voi joutua ottamaan yhteyttä moneen toimistoon ainakin jos asuu Etelä-Suomessa. Löytötavaratoimistojen valvonnassa on kuitenkin puutteita, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ei edes tiedetä, kuinka monta toimistoa alueella toimii.

- Veikkaisin että 20-30 lupaa on annettu, se on karkea arvio voi olla enemmänkin. Niitä on annettu vanhan lääninhallituksen aikana ja välillä myös poliisihallitus antoi niitä. että niitä on eri viranomaiset antanut että niistä ei mitään yhtenäistä rekisteriä ole ikinä pidetty, kertoo ylitarkastaja Timo Korhonen Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta.

Parin päivän soittorumban ja useiden kalliiden puheluiden jälkeen Maksimaista onnisti. Kännykkä oli päätynyt Suomen suurimpaan löytötavaratoimistoon, Suomen Löytötavarapalveluun. Puhelimen noutaminen toimistosta maksoi Maksimaiselle 46,75 €. Maksimaisesta se oli liikaa vuoden vanhasta ja käytössä olleesta puhelimesta.

- Seuraavana päivänä j kun mä olin käynyt tän puhelimen hakemassa, minun työpaikalleni tuli suomen löytötavarapalvelulta kirje, jossa kerrottiin että he olivat löytäneet minun omaisuuttani. Mutta silmiin pistävää oli hinta, joka oli siinä kirjeessä 29 euroa.

Toimiston mukaan tapauksessa on sattunut joko inhimillinen tai järjestelmävirhe. Hintojen välinen erotus hyvitettiin, mutta oikea hinta, melkein kolmenkympin löytötavaramaksu vanhasta puhelimesta tuntui Maksimaisesta edelleen kohtuuttomalta.

- Tulee semmoinen rahastuksen maku, Maksimainen toteaa.

Suomen Löytötavarapalvelun toimitusjohtaja Petri Fonsén perustelee korkeaa hintaa työmäärällä.

- Se kännykkä turvallisesti saadaan palautettua ja säilytetään ja siitä pidetään huolta. Meilläkin joku henkilöstöstä tekee työtä ja tarkistaa sen puhelimen ja että se on löydettävissä. Minun mielestäni se on kohtuullista, Fonsén toteaa.

Viranomainen: ”60 euron löytötavaramaksu ei ole kohtuullinen”

Suomen Löytötavarapalvelu on Suomen vanhin ja suurin yksityinen löytötavaratoimisto. Asiakkaina sillä on muun muassa laivayhtiöitä, VR, Finnair, suuria hotelliketjuja ja isojen kaupunkien joukkoliikennettä, joista löytötavaraa tulee säkkikaupalla joka päivä.

Suurin osa löytötavaratoimistoon päätyvästä valtavasta tavaramäärästä ei ole kovin arvokasta, joten löytötavaramaksukin on edullinen. Mutta poikkeuksiakin on. Toimitusjohtaja Petri Fonsénin mukaan Suomen Löytötavarapalvelussa tällä hetkellä arvokkain säilössä oleva tietokone on Applen Macbook pro.

- Meillä sen käyväksi arvoksi on arvioitu laukkuineen tuhat euroa. Jolloin siitä sitten menee löytötavaramaksua kuutisenkymppiä, Fonsén kertoo.

Yksityisten löytötavaratoimistojen hinnoittelua säätelevät löytötavaralaki ja -asetus, joiden mukaan kadonneen tavaran säilytyskustannuksia voi periä esineen arvon perusteella. Korvaus on 5 prosenttia esineen käyvästä arvosta, kuitenkin enintään 17 euroa.

Aluehallintoviraston ylitarkastajan mukaan 60 euroa löytötavaramaksua kuulostaa oudolta. Summahan ylittää asetuksen määräämän 17 euron maksimisäilytysmaksun jopa yli neljälläkymmenellä eurolla.

Yritykset toki saavat periä säilytysmaksun lisäksi korvausta löytötavarasta aiheutuvista erityisistä kustannuksista (esimerkiksi kuljetuksesta, arvioinnista ja säilytyksestä) aiheutuvista kuluista. Viraston mukaan nämä kulut eivät saa olla tavaran arvosta riippuvia, vaan niiden pitää perustua todellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin. Ne eivät myöskään saisi olla vakiohintaisia toimistomaksuja.

Nämä muut kustannukset vaihtelevat suuresti eri toimistojen välillä. Monet toimistot myös kutsuvat niitä toimistomaksuksi tai hallintomaksuksi. Lisäksi peritään arvonlisävero.

Joissakin löytötavaratoimistoissa on aina saman suuruinen toimistomaksu. Esimerkiksi Helsingin Kampissa sijaitsevassa Suomen löytötavarapisteessä jokaiseen löytötavaraan liitetään aina kymmenen euron toimistomaksu. Osassa toimistoista toimistomaksu on sitä kalliimpi mitä arvokkaampi tavara on kyseessä. Näin siis esimerkiksi Seinäjoen Löytötavaratoimistossa sekä tapauksemme Suomen Löytötavarapalvelussa.

- Toimitusmaksu sisältää veloituksen kuljetuksesta, arvioinnista ja arvotavaran hoitamisesta aiheutuneista kuluista. Näistä tavaran käyvän arvon perusteella meidän ohjelma laskee sen hinnan eli sen lunastushinnan sille tavaralle, Fonsén kertoo.

Pyysimme Suomen Löytötavarapalvelulta kirjallista laskelmaa mistä Maksimaisen kännykän lunastushinta muodostuu. Fonsénin mukaan hinta muodostuu löytötavaramaksusta löytötavaratoimistolle 23,82 e ja 23%:n arvonlisävero valtiolle on 5,48 e, yhteensä 29,30. Laskelmassa ei kerrota mitään säilytyskustannuksista eikä toimistomaksusta - vain veron osuus on eritelty. Hinnoittelu vaikuttaa epäselvältä.

Aluehallintoviraston Korhosen mielestä Suomen Löytötavarapalvelun löytötavarahinnat 29,30 € kännykästä ja noin 60 euroa läppäristä ei ole kohtuullista.

Hinnoissa suuria eroja

Tavaran hävittämisen hintahaitari on suuri. Kuningaskuluttajan löytötavaratoimistoille tekemän kyselyn vastauksista selviää, että esimerkiksi tuhannen euron arvoisen läppärin takaisinlunastaminen voi maksaa nollasta eurosta jopa yli kuuteenkymmeneen euroon. Kaikki toimistot eivät vaivautuneet vastaamaan kyselyymme.

Löytötavaramaksu Apple Macbook Pro -tietokoneesta, jonka hinta käytettynä on noin 1000 euroa

Seinäjoen Löytötavaratoimisto 63,95 e
Suomen Löytötavarapalvelu noin 60 e
Suomen Löytötavarapiste 27 e
Varsinais-Suomen Löytötavaratoimisto 22 e
Etelä-Suomen Löytötavaratoimisto 4,90 e
Helsingin Poliisi 0 e

Poliisin myöntämät asiakirjat

Lain mukaan löydetyt, poliisin myöntämät asiakirjat pitää toimittaa välittömästi poliisille. Moni löytötavaratoimisto kertoi Kuningaskuluttajalle säilyttävänsä löydettyjä poliisin myöntämiä asiakirjoja jonkin aikaa ennen kuin toimittaa ne poliisille.

- Me pidetään täällä poliisin myöntämiä asiakirjoja 2 viikkoa, jonka jälkeen me toimitetaan ne poliisin lupahallintoon, Suomen Löytötavaratoimiston toimitusjohtaja Petri Fonsén kertoo.

Yleinen käytäntö on se, että toimistot ilmoittavat asiakirjojen löytymisestä asiakkaalle. Jos asiakas tulee hakemaan asiakirjansa toimistosta, hän maksaa ajokortistaan löytötavaramaksun. Esimerkiksi Suomen Löytötavarapalvelu laskuttaa asiakasta kadonneen lompakon ja ajokortin lunastamisesta runsas yksitoista euroa.

Laki kuitenkin sanoo, että poliisin myöntämät asiakirjat pitää toimittaa välittömästi poliisille. Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kerrotaan, että välittömästi tarkoittaa yhdestä kahteen päivää.

- Lain mukaan sitä ei ole tarkemmin määritelty. Ehkä olisi aihetta, määritellä mitä tarkoittaa välittömästi, juostaanko me tästä välittömästi Pasilan poliisitalolle vai onko se päivä kaks. Viikko, kaks mikä se on. Se on asiakkaan kannalta meidän näkemyksemme mukaan paras vaihtoehto että ne on sen pari viikkoa meillä täällä saatavilla, kuin että niitä eritellään joka useaan paikkaan Fonsén toteaa.

- Tuo ei kuulosta minusta lainmukaiselta toiminnalta koska laki edellyttää tätä välitöntä tavaran välitöntä toimittamista poliisille, ylitarkastaja Korhonen sanoo.

Maksimainen on tyytyväinen että kännykkä löytyi, vaikka hän kokee maksaneensa turhasta. Hänhän oli täyttänyt Suomen Löytötavarapalvelun maksullisen internetkaavakkeen heti samana iltana kun kännykkä katosi.

- Noin kaksi viikkoa sen jälkeen kun minä kävin noutamasta kännykän Suomen Löytötavarapalvelusta minulle tuli sähköposti jossa pahoiteltiin, että he eivät valitettavasti ole löytänyt minun puhelinta vielä, mutta ilmoittavat saman tien jos se tulee vastaan jostain. Tuntui vähän tyhmältä maksaa siitäkin palvelusta, koska ei heillä järjestelmät selkeästi kommunikoi keskenään, Maksimainen pohtii.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.