Hyppää pääsisältöön

Suomen sotakorvauksilla rakennettiin Neuvostoliiton tulevaisuutta

Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa. Arvo Tuomisen osin dramatisoidussa dokumentissa Sota ja raha (2011) palataan välirauhan aikaan ja liittouneiden valvontakomission toimintaa Suomessa kyseisenä aikana. Tuomisen dokumentissa nähdään myös suomalaisten valmistamia sotakorvaustuotteita, joita on saatu takaisin Suomeen.

Rauhansopimuksen toimeenpanoa valvomaan määrättiin liittoutuneiden valvontakomissio, jonka puheenjohtajana toimi kenraalieversti Andrei Ždanov. Kun valvontakomission puheenjohtaja saapui Helsinkiin lokakuussa 1944, komission oli annettava hänelle tarkka selonteko Suomen talouden tilasta. Ždanov oli kiinnostunut siitä, kykeneekö Suomi ylipäätään maksamaan ja vaati, että oli aloitettava talouteen kohdistuva tiedustelutoiminta.

Sotakorvausten summa oli alun alkaen 300 miljoonaa dollaria, mutta Yhdysvaltojen salaisen tiedusteluraportin mukaan Neuvostoliitto vaati summan ennen sotia olevalle hintatasolle. Se puolestaan liki kaksinkertaisti summan vuoden 1944 hinnoilla . Suomessa olevien saksalaisten pääomien arvo määräytyi myös ennen sotia olleen hintatason mukaan.

Neuvostoliiton tavoitteena oli saada mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman lyhyessä ajassa. Neuvostoliitolla oli vaikeuksia saada lainoja ulkomailta, ja vaikka Yhdysvallat oli luvannut lainata miljardi dollaria, se ei lopulta taipunutkaan lainanantoon. Neuvostoliitto ei näin ollen saanut muualta valuuttaa kuin sotakorvauksista ja Saksan varojen takavarikoinnista.

Neuvostoliitto päätti laittaa sotakorvausten pääpainon paperi- ja selluloosateollisuuteen. Se ei kuitenkaan aikonut ottaa vain tuotteita vaan se vaati myös tuotantovälineitä ja teknologiaa. Mutta kun Iso-Britannia ilmoitti, että se haluaa jatkossakin ostaa Suomelta puunjalostustuotteita, Neuvostoliitto taipui ja painotti sotakorvauksia metalliteollisuuden suuntaan.

Suosittuja metalliteollisuuden tuotteita olivat Suomesta toimitettu rautatiekalusto, joista halutuimpia olivat PT-4 - merkkiset veturit, joita Neuvostoliittoon toimitettiin peräti 572 kappaletta. Tilaajan vaatimuksesta kustakin veturista annettiin viidet piirustukset, joiden mukaan Neuvostoliitossa tehtiin myöhemmin vielä 1700 vastavaa veturia.

Suomalainen puutaloteollisuus otettiin myös osaksi sotakorvauksia. Suomalaisvalmisteisia puutaloja ja puurakennuksia nousi eri puolille Neuvostoliittoa. Esimerkiksi Terijoelle rakennettiin kokonainen mökkikylä kodeiksi neuvostokansalaisille. Muutoinkin suomalainen puutaloteollisuuden sotakorvaustuotanto lähti nopeasti liikkeelle. Kun kesällä 1945 Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto päätti rakentaa tiedeakatemian jäsenille datshoja Kellomäkeen, ne olivat valmiita jo kesällä 1946. Suomalaiset toimittivat taloja myös suljettuun ydinasekaupunkiin Saroviin. Yhdessä näistä taloista asui myös akateemikko Andrei Saharov. Puutaloja päätyi muun muassa Kazakstaniin, jonne esimerkiksi Ekibastuzin vankileirille pystytettiin suomalaisparakkeja.

Laivanrakennusteollisuus otettiin täysipainoisesti sotakorvausten piiriin Ždanovin vaatimusten mukaisesti. Neuvostoliitto oli saanut suomalaisia kauppalaivoja sotasaaliina, mutta Suomi myös rakensi laivoja Neuvostoliitolle. Suomi toimitti Neuvostoliittoon esimerkiksi 91 puurakenteista kuunaria, joista osa toimi koululaivoina ja yksi päätyi jopa neuvostoliittolaiseen elokuvaan. Kaikkiaan Suomesta toimitettiin Neuvostoliittoon 535 erilaista alusta.

Viimeinen sotakorvaustavaroita kuljettanut tavarajuna lähti Vainikkalan asemalta 18.9.1952.

Dokumentista on leikattu noin minuutin verran kuvamateriaalia, koska sille ei ollut nettioikeuksia.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.