Hyppää pääsisältöön

Baltian maiden vaikeat vuodet

Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistymisinto alkoi kasvaa 1980-luvun lopulla. Kun itsenäisyys vihdoin tuli vuonna 1991, neuvostovallan runtelemien maiden itsenäisyys ja eheytyminen lähti yskien liikkeelle. Kaikille itsenäisyys ei tarkoittanut automaattisesti parempaa elämää.

Kun virolainen ratapyöräilijä Erika Salumäe voitti olympiakultaa vuonna 1988, Virossa heräsi toive siitä, että seuraavissa olympialaisissa maa kilpailisi oman lipun väreissä.

Perestroikan ja glasnostin aikaan Moskova antoi Baltian maille enemmän vapauksia. Maissa puuhailtiinkin aktiivisesti Neuvostoliitosta eroamisen hyväksi ja oman kansallisen identiteetin kohentamiseksi. Erilaisia kansanliikkeitä perustettiin vauhdittamaan pyrintöjä.

Virossa toivottiin monipuoluejärjestelmää ja talouden kohentamista, Latviassa kansanrintama ajoi demokratiaa, ja maahan tulleille venäläisille vaadittiin paluumuuttoa. Liettuassa oli useita mielenosoituksia, muun muassa Ingalinan ydinvoimalaa vastaan.

Kun Liettua kolmesta maasta ensimmäisenä teki itsenäistymisjulistuksen 11. maaliskuuta vuonna 1990, Neuvostoliitto tiukensi taas otettaan. Liettua joutui taloussaarron kohteeksi ja joutui perumaan itsenäistymisjulistuksensa kolmen kuukauden jälkeen.

Tammikuussa 1991 Latviassa ja Liettuassa tapahtui paljon verisiä yhteenottoja neuvostoarmeijan kanssa. Latviassa Neuvostoliiton joukot valtasivat sisäministeriön ja Liettuassa television lähetystornin. Kuolonuhreilta ei vältytty.

Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20.8. 1991 kesken Neuvostoliitossa meneillään ollutta vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritystä. Alla olevassa uutisjutussa näemme, missä tunnelmissa tieto vallankaappauksen epäonnistumisesta Virossa otettiin vastaan. Vaikka tilanne oli sekava, onnistui pääministeri Edgar Savisaar herättämään lausunnollaan vapautunutta naurua.

Itsenäisyys toi myös ongelmia

Virallisesti itsenäistyminen tapahtui vasta syksyllä 1991 Neuvostoliiton romahdettua. Vaikka Vilnassa katkottiin Lenin-patsaan jalat suurten suosionosoitusten saattelemana vain kaksi päivää kommunistien vallankaappausyrityksen jälkeen, ei itsenäisyyden tunne tullut Baltian maihin sormia napsauttamalla.

Ulkolinja vieraili vasta itsenäistyneissä Virossa ja Liettuassa. Virossa pohdittiin maataloustuotannon yksityistämistä, joka olisi ongelmallista, koska muistissa oli vain sosialistinen maataloustuotanto. Maa halusi pudistaa Neuvostoliiton pölyt pois jaloistaan ja suuntautua enemmän länteen, josta voisi saada apua myös uuden, oman valuutan saamiseksi. Armeijakin piti saada omaksi. Myös Liettuassa suunniteltiin, että reilut 100 000 neuvostosotilasta korvattaisiin oman maan miehillä. Toinen päivänpolttava aihe oli ydinvoimala Ingalinan tulevaisuus: sen käyttöön liittyi runsaasti riskejä, mutta koska se tuotti 70 prosenttia Liettuan sähköstä, sen sulkemisen seuraukset voisivat olla katastrofaaliset. Ingalina suljettiin vuoden 2009 viimeisenä päivänä.

Ulkolinja palasi Baltian maihin vuonna 1996 – viisi vuotta itsenäistymisen jälkeen. Rikollisuus kasvoi kaikissa kolmessa maassa, vaikkakaan se ei tullut yllätyksenä. Maissa kärsittiin myös talousongelmista, korruptiosta ja hintatason noususta. Järjestäytynyt rikollisuus aiheutti päänvaivaa eritoten Liettuassa, jossa mafiasta kirjoittanut toimittaja murhattiin.

Kaikkien mielestä itsenäisyys ei ollut parantanut elinoloja; joidenkin mielestä asiat olivat menneet jopa huonompaan suuntaan. Kuitenkin monien mielestä tärkeintä oli olla itsenäinen maa, jossa voi hengittää vapaasti – tai Latvian silloisen presidentti Guntis Ulmaniksen mukaan:

”Voin vakuuttaa, ettemme vaihda saavutettua vapauttamme perunasäkkiin tai hyvään vehnäsatoon.”

  • Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan
    • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

      Matti Ahde on ollut monessa mukana

      Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

    • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

      Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

      Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

    • Pakanamaan kartta valokuvissa

      Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

      Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

    • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

      Matti Ahde on ollut monessa mukana

      Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

    • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

      Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

      Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

    • Pakanamaan kartta valokuvissa

      Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

      Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

    • Niklas Herlinin Uusi Suomi

      Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

      Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

    • John Lennonin elämä ja vain elämä

      Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

      Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

    • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

      Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

      Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

    • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

      Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

      Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

    • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

      Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

      Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

    • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

      Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

      Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

    • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

      Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

      "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

    • Sielukas Aki Sirkesalo

      Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

      Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

    • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

      Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

      Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.