Hyppää pääsisältöön

Villa Maireassa luonto, taide ja ihminen ovat sopusoinnussa

Villa Mairea on arkkitehti Alvar Aallon ystävilleen Harry ja Maire Gullichsenille suunnittelema yksityiskoti ja edustusasunto. Modernismia edustavaa rakennusta pidetään Aallon tunnetuimpiin töihin kuuluvana.

Maire ja Harry Gullichsen olivat tutustuneet 30-luvulla arkkitehti Alvar Aaltoon ja tämän puolisoon Ainoon. Perheen kasvaessa Gullichseneilla oli tarvetta kodille, jossa yhdistyisivät käytännöllisyys ja edustustilan tuntu sekä taidekokelmien esittelyyn sopiva tila.

"Kukaan muu kuin Aalto ei olisi voinut rakentaa taloamme. Näkemyksemmehän olivat samat ", toteaa Maire Gullichsen.

Aallon suunnittelutyön lähtökohtana oli filosofinen ajatus ihmisen, luonnon ja taiteen sopusointuisuudesta. Villa Mairea oli Aallolle myös arkkitehtooninen kokeilu, sillä hän sai työn tilaajilta vapaat kädet tehdä uusia ratkaisuja ja käyttää uusia materiaaleja, joita Aalto saattaisi hyödyntää myöhemmissä töissään.

Sisustuksen tuli olla yksinkertainen, miltei huomaamaton, jotta se sulautuisi arkkitehtuuriin ja ympäröivään luontoon. Kaikki huonekalut Villa Maireassa ovat Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia, vaikkakin Gullichsen epäilee Aino Aallon osuuden olleen merkittävästi suurempi.

Aallon huonekalujen luova yksinkertaisuus oli hämmästyttänyt Maire Gullichsenia jo silloin, kun hän vieraili ensimmäisen kerran Aaltojen kotona. Juuri Aalto-tuolista syntyi ajatus saada moderneja, suomalaisia huonekaluja myyntiin ja eritoten ulkomaille, josta oli jo tullut lukuisia kyselyjä koskien Aallon suunnittelemaa tuolia. Ulkomainen kiinnostus suomalaiseen modernismiin antoi kipinän Artekin synnylle.

Dokumentissa nähdään Aallon suunnittelun yksityiskohtia, huonekaluja ja taideteoksia, joita Villa Maireassa on useilta eri taiteilijoilta.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto