Hyppää pääsisältöön

Matti Kekkonen tunsi isänsä ja isä poikansa

Urho Kekkosen poika Matti seurasi vuosikymmenten ajan aitiopaikalta maamme ylimmän johdon kulissien takaista toimintaa sekä osallistui siihen itsekin aktiivisesti järjestämällä kodissaan isänsä ja neuvostoagenttien välisiä salaisia tapaamisia. "Se oli kauhean jännittävää."

Tietolaatikko

Matti Kekkonen (4.9. 1928 - 3.7. 2013 ) oli koulutukseltaan lakimies. Politiikassa hän oli mukana toimien ensin Maalaisliiton, sittemmin Keskustapuolueen kansanedustajana 1958-70, ministerinä 1967-68 sekä hallitusneuvoksena valtioeneuvostossa. Isänsä tavoin Kekkonen kilpaili yleisurheilussa. Vuonna 1953 hän voitti SM-pronssia hypättyään ennätyksensä 14,45 m. Hänen veljensä oli diplomaatti Taneli Kekkonen (1928-1985).

Matti Kekkonen muistelee lapsuuttaan ilolla. Vaikka isä oli paljon poissa, aamuisin hän oli aina paikalla ja silloin saattoi yhdessä Taneli-veljen kanssa kiivetä hänen sänkyynsä "hoilaamaan".

"Isä usein sanoi, että pääasia on toimia niin, että lapset voivat kunnioittaa." Joskus saatiin kuitenkin piiskaakin. "Harvoin saatiin piiskaa. Isä siinä se majuri sitten oli. Ymmärsin itsekin että näinhän sitä sitten tällaisissa tapauksissa käyttäydytään."

Isän aseman ansiosta Matti Kekkosella oli nuoresta pitäen "realistinen" käsitys politiikasta. "Siellä on hyviä tyyppejä ja siellä on huonoja tyyppejä." Hän itse kouluttautui ensin varatuomariksi ja ryhtyi vasta sen jälkeen poliitikoksi.

Jalustalle kohotetusta isästä oli pojan itsetunnolle myös haittaa. "Kun tajusi, että hän oli niin vahva ja itse ei ollut. Kyllähän se saattoi joskus masentaa."

Urho Kekkonen hoiti idänsuhteitaan aktiivisesti myös virallisen protokollan ohitse. Hän tapasi valtakautensa alusta alkaen säännöllisesti Suomessa oleskelevia Neuvostoliiton "puoluelinjan miehiä" - nämä salaiset tapaamiset järjestettiin Matti Kekkosen kotona.

"Vieras tuli sisään. Mä tarjosin sille lasin vermuttia, odottelimme vähän aikaa. Sitten isäni soitti ovikelloa, tuli sisään ja jäi istumaan tämän naapurin kanssa. He keskustelivat noin tunnin verran, sitten isäni lähti, juotiin vielä yksi lasi vermuttia naapurin kanssa, ja sitten hän hiipi omille teilleen." Salailu onnistui, sillä Suojelupoliisi ei saanut tapaamisista vihiä. "Minusta se oli kauhean jännittävää - ja täysin positiivista maan edun kannalta."

Isä ja poika pysyivät läheisinä loppuun asti. Kun Urho Kekkosen muistisairaus oli romahdattanut hänen kuntonsa vuonna 1981, sai hänen poikansa hänet allekirjoittamaan eroilmoituksen "ilman pakkoa". Pojan mielestä isän olisi pitänyt ymmärtää erota tehtävistä jo vuonna 1978.

Vaikka pitkä presidenttikausi olikin saanut Kekkosen pitämään itseään korvaamattomana, ei viimeisten vuosien johtamistyylistä voi pojan mukaan syyttää vallanhimoa.

"Ei valta häntä turmellut, hän sairastui."

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto