Hyppää pääsisältöön

Matti Kekkonen tunsi isänsä ja isä poikansa

Urho Kekkosen poika Matti seurasi vuosikymmenten ajan aitiopaikalta maamme ylimmän johdon kulissien takaista toimintaa sekä osallistui siihen itsekin aktiivisesti järjestämällä kodissaan isänsä ja neuvostoagenttien välisiä salaisia tapaamisia. "Se oli kauhean jännittävää."

Tietolaatikko

Matti Kekkonen (4.9. 1928 - 3.7. 2013 ) oli koulutukseltaan lakimies. Politiikassa hän oli mukana toimien ensin Maalaisliiton, sittemmin Keskustapuolueen kansanedustajana 1958-70, ministerinä 1967-68 sekä hallitusneuvoksena valtioeneuvostossa. Isänsä tavoin Kekkonen kilpaili yleisurheilussa. Vuonna 1953 hän voitti SM-pronssia hypättyään ennätyksensä 14,45 m. Hänen veljensä oli diplomaatti Taneli Kekkonen (1928-1985).

Matti Kekkonen muistelee lapsuuttaan ilolla. Vaikka isä oli paljon poissa, aamuisin hän oli aina paikalla ja silloin saattoi yhdessä Taneli-veljen kanssa kiivetä hänen sänkyynsä "hoilaamaan".

"Isä usein sanoi, että pääasia on toimia niin, että lapset voivat kunnioittaa." Joskus saatiin kuitenkin piiskaakin. "Harvoin saatiin piiskaa. Isä siinä se majuri sitten oli. Ymmärsin itsekin että näinhän sitä sitten tällaisissa tapauksissa käyttäydytään."

Isän aseman ansiosta Matti Kekkosella oli nuoresta pitäen "realistinen" käsitys politiikasta. "Siellä on hyviä tyyppejä ja siellä on huonoja tyyppejä." Hän itse kouluttautui ensin varatuomariksi ja ryhtyi vasta sen jälkeen poliitikoksi.

Jalustalle kohotetusta isästä oli pojan itsetunnolle myös haittaa. "Kun tajusi, että hän oli niin vahva ja itse ei ollut. Kyllähän se saattoi joskus masentaa."

Urho Kekkonen hoiti idänsuhteitaan aktiivisesti myös virallisen protokollan ohitse. Hän tapasi valtakautensa alusta alkaen säännöllisesti Suomessa oleskelevia Neuvostoliiton "puoluelinjan miehiä" - nämä salaiset tapaamiset järjestettiin Matti Kekkosen kotona.

"Vieras tuli sisään. Mä tarjosin sille lasin vermuttia, odottelimme vähän aikaa. Sitten isäni soitti ovikelloa, tuli sisään ja jäi istumaan tämän naapurin kanssa. He keskustelivat noin tunnin verran, sitten isäni lähti, juotiin vielä yksi lasi vermuttia naapurin kanssa, ja sitten hän hiipi omille teilleen." Salailu onnistui, sillä Suojelupoliisi ei saanut tapaamisista vihiä. "Minusta se oli kauhean jännittävää - ja täysin positiivista maan edun kannalta."

Isä ja poika pysyivät läheisinä loppuun asti. Kun Urho Kekkosen muistisairaus oli romahdattanut hänen kuntonsa vuonna 1981, sai hänen poikansa hänet allekirjoittamaan eroilmoituksen "ilman pakkoa". Pojan mielestä isän olisi pitänyt ymmärtää erota tehtävistä jo vuonna 1978.

Vaikka pitkä presidenttikausi olikin saanut Kekkosen pitämään itseään korvaamattomana, ei viimeisten vuosien johtamistyylistä voi pojan mukaan syyttää vallanhimoa.

"Ei valta häntä turmellut, hän sairastui."

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto