Hyppää pääsisältöön

Suomessa toimi ennen kymmeniä tupakkatehtaita

Suomessa toimi 1900-luvulla kymmeniä tupakkatehtaita. Savukkeita, sikareita, purutupakkaa, piipputupakkaa ja nuuskaa toimitettiin ennen muuta kotimaiseen kulutukseen.

Filmiyhtiö Aho & Soldanin vuonna 1931 valmistuneessa, väliteksteillä varustetussa, mykässä filmissä esitellään tupakkatuotteiden valmistusta Strengbergin tehtaalla Pietarsaaressa.

Ennen tupakan ja nuuskan terveellisyyttä ylistettiin jopa mainonnassa. Esimerkiksi nuuskasta todettiin, että nuuska on tehokas lääke hammassärkyä, päänsärkyä, jäykkäkouristusta, kaatumatautia ja syöpää vastaan.

Suomen suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Pietarsaaressa.

Strengbergin tehdas Pietarsaaressa oli 1900-luvun alussa Suomen ja Pohjoismaiden suurin tupakkatehdas, joka parhaimmillaan työllisti 1600 työntekijää.

Tehdas aloitti toimintansa jo 1700-luvun puolivälissä. Alkuvaiheessa raakatupakka tuotettiin Pietarsaaren ja lähialueen omilla tupakkaviljelmillä, mutta 1860-luvulla viljely lopetettiin useiden katovuosien seurauksena.

Strengbergin tehtaan kilpailijoita olivat 1900-luvun alussa mm. Virginian nuuskatehdas Tampereella ja Borgströmin tupakkatehdas Helsingin Kruunuhaassa, mutta molemmat joutuivat väistymään markkinoilta.

Pietarsaaren Strengbergin tehtaalla tuotettiin kuutta eri nuuskalaatua, kolmea nenänuuskaa ja kolmea suunuuskaa. Tehtaan tunnetuimpia tupakkamerkkejä olivat Saimaa ja Armiro.

Strengbergin tehdas siirtyi 1976 ensin Rettig Oy:n ja sittemmin ulkomaiseen omistukseen. Tehdas lakkautettiin vuonna 1998. Kokonaan kotimainen tupakkateollisuus päättyi 2000-luvun alkuvuosina.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto