Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Hyvä lastenkenkä on kevyt, taipuisa ja oikean kokoinen

Suositukset hyvistä lasten kengistä ovat viimevuosina menneet ihan uusiksi. On todettu, että monet aiemmin hyvinä pidetyt kenkien ominaisuudet ovat jopa haitallisia. Aivan liian moni lapsi myös kulkee liian pienissä kengissä. Tutkimusten mukaan 3/4 suomalaislapsista käyttää liian pieniä kenkiä, usein huomaamattaan.

Lapsen jalan mittaaminen

Kenkiä ei pidä ostaa pelkän kokonumeron perusteella. Samankokoisten kenkien sisämitassa voi olla isojakin eroja.

Piirrosmalli jalasta on hyvä apu kenkäostoksilla. Piirtäessä lapsen tulee seisoa molemmilla jaloilla normaalissa asennossa, seistessä jalan pituus ja leveys ovat suuremmat kuin istuessa. Varpaat painetaan suoriksi paperia vasten, koska lapsi kipristää varpaitaan niihin koskettaessa.
Jaloissa on usein kokoeroa, joten muista piirtää tai mitata molemmat jalat ja valitse kenkä suuremman jalan mukaan.

Piirrokseen lisätään pisimmän varpaan eteen 12–17 mm kasvu- ja käyntivaraa.

Jos kengän sisäpohjallisen saa irti, voi lapsen jalan kokoa tai pirrosmallia verrata suoraan siihen.

Jos sisäpohjallinen ei irtoa, sovitetaan piirrosmalli kenkään kantapäästä kohti kärkeä rullaamalla. Jos paperi menee kärjestä ryttyyn, kenkä on liian pieni.

Kengän ulkomittaan vertaaminen ei ole luotettava mittaustapa.

Perinteinen tapa painaa kengän kärjestä peukalolla voi olla toimiva menetelmä, kunhan se tehdään lapsen seistessä. Toisella kädellä painetaan jalkapöydän päältä, jotta lapsi ei kipristä varpaitaan ja toisen käden peukalolla painetaan kärkiosaa

Jalan mittaamiseen voi käyttää myös ns. +12 mittaa, joka mittaa jalan ja lisää sen pituuteen 12 mm käyntivaraa. Kysy mittaa kenkäkaupoista, niitä voi ostaa myös kotiin.

Oikean kengän valinta

Lapsen jalkaterän lihakset ja nilkat ovat vahvat ja joustavat, myös jalkakaaret muotoutuvat itsestään kävellessä, juostessa ja hyppiessä. Jäykät ja tukevat jalkineet heikentävät jalkaterän lihasten toimintoja ja voivat aiheuttaa jalkateriin virheasentoja. Terveen lapsen jalkoja ei tarvitse tukea kengillä!

Lasten kengissä tulisi olla ohut pohja ja pehmeät materiaalit, kenkien tulisi olla taipuisia joka suuntaan. Kengän pohjan pitää taipua kevyesti kädessä vääntämällä sekä pituus- että sivusuunnassa. Kävelyn kengillä pitäisi muistuttaa paljain jaloin kävelemistä.

Sisäkäyttöön paras kenkä on kevyt tossu, esim. perinteinen jumppatossu. - Ellei kävely sukkasillaan tai paljain varpain ole mahdollista.

Sisäpohjien tulee olla suorat, jotta lapsen jalkaterä askeltaa suoraan eteenpäin. Kun kengän ulkopohjaan piirtää viivan kantapään keskeltä kakkosvarpaan kohdalle, tulisi viivan olla suora, ei isovarpaan suuntaan kaartuva.

Hyvä lasten kenkä on tasapohjainen. Pienikin korko tai korotus kengän kannassa siirtää painoa askeltaessa päkiälle ja voi jopa aiheuttaa akillesjänteen lyhentymistä.

Lasten ja nuorten jalkaterät tottuvat pieneen, jatkuvaan puristukseen. Tämä johtuu siitä, että hermoston kehitys päättyy vasta noin 16-vuotiaana, lapsi ja nuori ei tunne, että kenkä painaa, hankaa tai puristaa tai on muuten epäsopiva. Liian pienet kengät voivat tuntua lapsesta itsestään jopa mukavilta.

Käytetyt kengät?

Kevyet, joustavat ja ohutpohjaiset kengät voi kierrättää lapselta toiselle, kunhan kenkä on ehjä eikä muotoutunut aiemman käyttäjän virheellisen jalan asennon myötä. Jos lapsen jaloissa on syyliä tai muita iho-ongelmia, ei kenkiä kannata kierrättää.

Lähteinä:
Jalkaterapian opettaja Elina Hurtta, Metropolia Ammattikorkeakoulu
www.terveyskirjasto.fi
Irmeli Liukkonen, Riitta Saarikoski, toim.: Jalat ja terveys, Duodecim 2004

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.