Hyppää pääsisältöön

Suomalaisen nykyrunouden pitkä linja näkyy ja kuuluu Runoraadissa

Loppuvuonna 2002 käynnistynyt Runoraati-ohjelma on kymmenen vuoden aikana tuottanut noin sata runovideota, joissa runoilija itse lukee runonsa valitsemassaan paikassa. Tässä kuudentoista runovideon valikoimassa edetään 1940-luvun modernisteista viimeiseen suureen boheemiin.

Aila Meriluoto, Bo Carpelan ja Lassi Nummi edustavat runovideoissa sotien jälkeen, jo 1940-luvulla debytoinutta modernistien sukupolvea. Aila Meriluodon esikoiskokoelma Lasimaalaus oli vuoden 1946 kirjallinen sensaatio. Elämää muun muassa Lauri Viidan puolisona kokenut Aila Meriluoto kertoo vuonna 2005 kuvatussa runovideossa koskettavasti ja huumorintajuisesti arjestaan vanhuksena. Runon nimi on Mummu ja Clint.

1960-luvulla modernismin kelkkaan hyppäsivät, ja siitä ihan omanlaistaan versiota tekivät muiden muassa Lars Huldén, Väinö Kirstinä ja Kari Aronpuro. Vuosikymmenen kuohuissa poliittisen osallistumisen tarve korostui myös runoudessa. "Mitä te luulette, löperöt, Kurttuaivo-kurjistajat, Kaivajat oman ojanne?" runoilija Hannu Salama pauhaa vielä vuonna 2005 Nokian pääkonttorin edustalla kuvatussa runovideossa.

Suomenruotsalaisen runouden suuri nimi, poliitikkonakin tunnettu Claes Andersson ottaa puolestaan kantaa viemärissä kuvatussa runovideossa. Taistolaisliikettä lähellä ollut Pentti Saaritsa kysyy vuonna 2006 "olenko taas huonossa seurassa?".

1960-luvun lopulla rock ja populaarikulttuuri uivat myös runouteen, ja päinvastoin. Turussa underground-miehet Markku Into ja Jarkko Laine sanoittivat M. A. Nummista ja Rauli Badding Somerjokea. Runoraadin videossa vuodelta 2004 Jarkko Laine puhuu rakkaudesta lumisen Aurajoen rannalla, pari vuotta ennen menehtymistään syöpään.

1970-luvun kuluessa poliittisuus hiipui, runoudessakin henkilökohtaisuus ja moniäänisyys korostuivat. Rakkauden ja erotiikan lähettiläästä Tommy Tabermannista tuli yleisön suosikki. Samasta aiheesta omaa versiotaan lausuu Ilpo Tiihonen runossaan Kiima. Finlandia-palkittua Sirkka Turkkaa inspiroivat hevoset, Rakel Liehua puolestaan osteri.

Vuonna 1978 nuori Arto Melleri kohautti esikoiskokoelmallaan Schlaageriseppele. 1990-luvulla hän puki ylleen, Eino Leinon ja Pentti Saarikosken jälkiä seuraten, valtakunnan virallisen boheemi-runoilijan raskaan viitan. Mellerin runovideon vuodelta 2004 piti kuvata toipumista vakavasta auto-onnettomuudesta. Toisin kävi, Runoraadissa tapahtui hänen viimeinen tv-esiintymisensä.

Teksti: Jouni Tulonen

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto