Hyppää pääsisältöön

1980-lukulaista elämänmenoa ja muistoja menneistä Seinäjoella Törnävällä

Postinumero 60200 -dokumentissa tutustutaan Seinäjoen asukkaiden arkeen töissä ja koulutiellä vuonna 1983 ja päästään juhlimaankin häihin ja tansseihin. Eteläpohjalaisen elämänmenon lisäksi ohjelma on nostalgiamatka 1980-lukuun: putkikassit keikkuvat koululaisten olalla, baarissa pelataan flipperiä ja päheimmissä polkupyörissä on käyrät sarvet.

Seinäjoen syntytarina kylästä kunnaksi sitten kauppalaksi ja kaupungiksi alkaa Törnävältä. Vuonna 1798 perustettiin Törnävälle Östermyran ruukki ja sen ympärille syntyi teollisuutta ja maataloutta. Dokumentin aluksi kunnallisneuvos Vilho Lamminkangas kertoo ruutitehtaasta ja ruukin perustaneen Wasastjerna-suvun vaiheista. Östermyran ruutia on viety Pommeriin sotaan, Saimaan kanavan ja rautateiden rakennustöihin.

Maataloudessa elinaikanaan tapahtuneesta kehityksestä kertoo vanha isäntä Matti Kivimäki. Tukia ei saatu, vilja puitiin sirpillä, välillä sen vei halla. 1983 hevoset olivat jo Törnävältä kadonneet. Nuori isäntä Pentti Kivimäki puolestaan kertoo 1980-luvun uudesta ongelmasta - viljan ylituotannosta.

Talosta toiseen polkupyörällä kiertää postimies Markku Valuri. 19 vuotta postia jakaneen Valurin mukaan hiljainen työ huomataan vasta, kun lottovoitot tai päivän lehdet jäävät tulematta.

Vakuutustarkastaja Erkki Tuomisto kertoo perheensä asuneen Törnävällä neljä vuotta ja viihtyneen vanhalla omakotitaloalueella hyvin. Vieraita on mukava viedä museoalueelle.

Kameran kanssa päästäänkin seuraavaksi Etelä-Pohjanmaan ulkomuseon pihamaalle seuraamaan tanhuesityksiä ja katsomaan Seinäjoen Törnävän kesäteatterin tulkintaa Ilmari Turjan näytelmästä Emäntä ja kuvernööri.

Jalalla pistetään koriasti Törnävänsaaren tanssilavalla. Onni Lahtinen kertoo sotaveteraanien järjestämistä tansseista ja tulojen käyttämisestä. Tanssin lomassa sotaveteraani Olavi Katajisto pohtii asevarustelua ja kertoo sotaveteraanien toiminnan olevan sodan vastaista.

Lasten leikkejä seurataan Hallilan päiväkodin pihassa. Lapset jutustelevat pelonaiheistaan, mm.: nokkosista, ydinpommeista ja nälänhädästä. Vanhukset kertovat lapsuusmuistoistaan Simunanrannan vanhainkodissa. Elämä on ajan myötä helpottanut, mutta edesmennyttä kaveria on ikävä.

Hengen ja ruumiin ravintoa

Vuonna 1852 Östermyran ruukkiin perustettiin oluttehdas, koska sen ajateltiin vähentävän runsasta paloviinan käyttöä. Olutta myytiin oluttuvassa, jota väki kutsui Äkkiläksi, sillä äkkiä menivät kopeekat ja matkalantit. 1980-luvulla olutta hörpittiin kahvila Kruutinsillassa.

Hengen ravintoa löytyi vanhasta ruutimakasiinista, joka palvelee
Törnävän kirkkona. Siellä päästään osallistumaan Päivi ja Juhani Suomelan vihkitilaisuuteen. Tuoretta avioparia seurataan myös hääkuvaukseen. Valokuvaaja Kalevi Mäkisen studiossa on viikonloppuisin henkilökuvauksia, mutta arki täyttyy mainoskuvauksista. Mäkinen esittelee myös kuvaamaansa Muistojen lakeus -kirjaa.

Törnävän ala-asteella on alkamassa ensimmäinen koulupäivä. Uusia ekaluokkalaisia saapuu arkaillen vanhempien käsipuolessa. Vanhat konkarit pasteeraavat pihalla uusine putkikasseineen ja reppuineen.

Teinit taas pelaavat baarissa flipperiä ja kertovat aikuisten suhtautumisesta nuoriin. Nuorille ei tunnu olevan paikkoja, vaan kaupunki kutsuu iltaisin. Vanhemmat tuntuvat leimaavan koko nuorison yhden huonon käytöksen perusteella ja ulkonäön perusteella ryhmitellään porukkaa parempiin ja huonompiin.

Mainostoimistossa Hannu Poikolainen valvoo turkismainosvideon kuvausta. Sähköinen viestintä oli vasta tullut uutena sisältönä mainostoimiston työnkuvaan.

Törnävällä toimi myös 300-paikkainen Koskenalan psykiatrinen sairaala. Ylilääkäri Antti Hiipakan mukaan henkilökuntaa oli liian vähän, mutta potilaat olivat valtaosin tyytyväisiä ja useille paikka oli muuttunut kodiksi.

Eskoon kehitysvammaisten keskuslaitoksessa oli puolestaan paikkoja 317. Asiakkaat tulivat Vaasan läänin suomenkieliseltä alueelta. Asukkaat kertovat käsitöiden lomassa, että laitoksessa on paljon kavereita ja yksi oli löytänyt sulhonkin rinnalleen.

Dokumentti päättyy naistentansseihin ravintola Sorsanpesässä. Naisasianaiseksi itseään kuvaileva tanssija pohtii, tulevatko miehet tansseihin naisten vai alkoholin takia. Naistentansseja hän pitää hyvänä asiana, koska naiset saavat päättää, ketä hakevat. Miehetkin kehuvat tanssimaan hakeneita naisia mukaviksi. Naisasianaisen mukaan suomalaisen miehen avautuminen ja tunnemaailmaan astuminen vaatii pitkän ajan. Pohdiskelun jälkeen päästään itse asiaan, kun iskelmätahti Tarja Ylitalo kehottaa naisia hakemaan poikia tanssiin Mustankippee-hittinsä tahtiin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.