Hyppää pääsisältöön

Kun sähkö tuli Suomeen

Vaikka ensimmäiset sähkölamput sytytettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa jo 1870-luvulla, kesti lähes sata vuotta ennen kuin kaikki syrjäisimmätkin savut oli liitetty sähköverkkoon.

Ensimmäiseksi sähkövalon tuottamista kokeiltiin Suomessa vuonna 1877 VR:n konepajalla Helsingissä. Vuonna 1882 oltiin jo niin pitkällä, että Tampereen Finlaysonin tehtaan kutomosali valaistiin pysyvästi.

Suomen sähköistämisen pioneeri oli Gottfrid Strömberg, joka jo koulupoikana vuonna 1881 keksi dynamon. Strömbergin keksimällä tasavirtakoneella pystyi tuottamaan myös sähkövaloa. Keksinnön ainutlaatuisuutta kuvaa se, että Thomas Alva Edison oli keksinyt hehkulampun vain pari vuotta aikaisemmin.

Stömbergin nimi onkin suomalaisille tuttu monista sähkölaitteista, esim. sähköliesistä ja -moottoreista.

Valmistuttuaan insinööriksi ja opiskeltuaan Hannoverin teknisessä korkeakoulussa ja Berliinin kuninkaallisessa teknisessä koulussa Gottfrid Strömberg perusti vuonna 1889 sähkölaitteita valmistavan yrityksen Helsingin Kamppiin.

1900-luvun alussa tuotanto siirtyi Helsingin Sörnäisiin ja 1930-luvulle Pitäjänmäelle, jossa Strömbergin perinteitä jatkaa ABB.

Muutamassa vuodessa Strömbergin perustamasta neljän hengen konepajasta kasvoi alansa suurin yritys. Strömbergin suunnittelemat laitteet olivat alan huippua ja saivat maailmalla kansainvälisiä palkintoja.

Vielä 1900-luvun alussa sähköä tuotettiin paikallisissa sähkölaitoksissa, jotka saattoivat olla asunto-, kortteli- tai yrityskohtaisia. Eri puolilla Suomea toimi satoja sähkölaitoksia.

Ennen talvisotaa miltei puolet maaseututalouksista oli kuitenkin ilman sähköä. Harvaan asutuille kylille sähköt saatiin vasta 1970-luvulla.

Oheinen, ainutlaatuinen filmi on tiettävästi kuvattu vuonna 1913 Gottfrid Strömbergin Sörnäisten sähkötehtaassa.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto