Hyppää pääsisältöön

Kun sähkö tuli Suomeen

Vaikka ensimmäiset sähkölamput sytytettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa jo 1870-luvulla, kesti lähes sata vuotta ennen kuin kaikki syrjäisimmätkin savut oli liitetty sähköverkkoon.

Ensimmäiseksi sähkövalon tuottamista kokeiltiin Suomessa vuonna 1877 VR:n konepajalla Helsingissä. Vuonna 1882 oltiin jo niin pitkällä, että Tampereen Finlaysonin tehtaan kutomosali valaistiin pysyvästi.

Suomen sähköistämisen pioneeri oli Gottfrid Strömberg, joka jo koulupoikana vuonna 1881 keksi dynamon. Strömbergin keksimällä tasavirtakoneella pystyi tuottamaan myös sähkövaloa. Keksinnön ainutlaatuisuutta kuvaa se, että Thomas Alva Edison oli keksinyt hehkulampun vain pari vuotta aikaisemmin.

Stömbergin nimi onkin suomalaisille tuttu monista sähkölaitteista, esim. sähköliesistä ja -moottoreista.

Valmistuttuaan insinööriksi ja opiskeltuaan Hannoverin teknisessä korkeakoulussa ja Berliinin kuninkaallisessa teknisessä koulussa Gottfrid Strömberg perusti vuonna 1889 sähkölaitteita valmistavan yrityksen Helsingin Kamppiin.

1900-luvun alussa tuotanto siirtyi Helsingin Sörnäisiin ja 1930-luvulle Pitäjänmäelle, jossa Strömbergin perinteitä jatkaa ABB.

Muutamassa vuodessa Strömbergin perustamasta neljän hengen konepajasta kasvoi alansa suurin yritys. Strömbergin suunnittelemat laitteet olivat alan huippua ja saivat maailmalla kansainvälisiä palkintoja.

Vielä 1900-luvun alussa sähköä tuotettiin paikallisissa sähkölaitoksissa, jotka saattoivat olla asunto-, kortteli- tai yrityskohtaisia. Eri puolilla Suomea toimi satoja sähkölaitoksia.

Ennen talvisotaa miltei puolet maaseututalouksista oli kuitenkin ilman sähköä. Harvaan asutuille kylille sähköt saatiin vasta 1970-luvulla.

Oheinen, ainutlaatuinen filmi on tiettävästi kuvattu vuonna 1913 Gottfrid Strömbergin Sörnäisten sähkötehtaassa.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto