Hyppää pääsisältöön

Kuntakarttaa leikataan ja liimataan

Kuntaliitos on sana, joka herättää kuulijassaan yleensä voimakkaan reaktion. Hallitukselle kuntaliitos on kuin taikasana, jolla luodaan metropoleja ja joka ratkaisee kestämättömien kuntien ongelmia. Osalle kunnista se on taas kirosana, joka uhkaa palveluja, vaikutusmahdollisuuksia ja kuntalaisten identiteettejä. Suurin sanahirviö taitaa olla pakkoliitos.

Kuntien vastahakoisuutta kuntaliitoksia kohtaan selittävät monet asiat. Paikkakunnilla pelätään, että palvelut katoavat liitoksen myötä, vaikka kuntaliitosta tehtäessä perusteena on usein nimenomaan palveluiden säilyttäminen. Suomi-Express kertoo, että näin kävi esimerkiksi Kauhavalla: kun Kauhava vuonna 2009 kasvoi kolmen kunnan ja 10 000 asukkaan verran, kunnalta hävisivät posti sekä VR:n lipunmyyntipalvelut.

Palveluita katosi myös Särkisalossa, jossa Ajankohtainen kakkonen vieraili vuonna 2011. Särkisalo liitettiin Suur-Saloon vuonna 2009 ja samalla Särkisalo menetti postin, pankin ja kunnantalon. Erityiseen kapinaan särkisalolaiset nousivat vanhustenkoti Särkisalokodin puolesta, jossa asui 15 vanhusta ympärivuorokautisen hoidon kanssa. Salon kaupunginvaltuusto päätti Särkisalokodin lakkauttamisesta äänin 38–37 vuonna 2011.

Suur-Helsingistä unelmoi vain Helsinki

Kuntaliitoksia perustellaan myös monimutkaisten hallintorakenteiden ja byrokratian poistamisella. Jos esimerkiksi Helsingin unelma viiden kunnan Suur-Helsingin metropolista toteutuisi, kävisivät alueen kaavoitus- ja maankäyttöasiat helpommaksi, kun päättävänä elimenä olisi vain yksi valtuusto viiden sijaan.

Ykkösaamun sekä Ajankohtaisen kakkosen raportin mukaan Suur-Helsinki tuntuu silti olevan vain Helsingin haave, sillä Espoon ja Vantaan kaupunginjohtajat pitävät esitystä megakaupungista ”osaamattomana ja asenteellisena”. Espoon ja Vantaan lisäksi Suur-Helsinkiin liitettäisiin Kauniainen ja Sipoo.

Suur-Helsingin lisäksi kuntauudistusta ajavien silmissä siintää myös unelma muun muassa Suur-Tampereesta, Suur-Oulusta ja Suur-Lahdesta. Taka-ajatuksena on niputtaa suurten kaupunkien työssäkäyntialueet vahvoiksi peruskunniksi. Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannele Rämö (SD) toppuuttelee kuitenkin moisia unelmia ja muistuttaa Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa, että suurissa kuntaliitoksissa pienet alueet suurkuntien laitamilla jäisivät päätöksenteossa jalkoihin.

Kuntaliitoksien onnistumista on vaikea arvioida etukäteen

Vaikutusmahdollisuuksien huonontumisen ja palveluiden katoamisen lisäksi kuntaliitoksien kynnyskysymyksenä on usein myös kuntalaisten identiteetti. Suomi-Express vieraili Vihavuoden kylässä vuonna 2008, jossa Martti Viljanen lähti ajamaan kotikylänsä siirtämistä kokonaan Pälkäneeltä Hauhon puolelle. Hän kun ei tuntenut itseään pälkäneläiseksi. Nykyään Hauho yhdessä Vihavuoden kylän kanssa kuuluu Hämeenlinnan kaupunkiin.

Kuntaliitoksien onnistumista on vaikea arvioida etukäteen. Tulokset liitoksen vaikutuksista saattavat selvitä vasta vuosien kuluttua. A-Studio kävi Varkaudessa selvittämässä vuonna 2009, miten elämä rullasi neljä vuotta sen jälkeen, kun Kangaslampi yhdistyi siihen. Kuntaliitosta syytetään kyläkoulun lakkauttamisesta.

Pieni kyläkoulu oli vaarassa myös Uuteenkaupunkiin liitetyssä Kalannissa, jossa Kotimaa. Nyt vieraili vuonna 2002. Sympaattinen koululaisten ja opettajien mielenosoitus Lahden kyläkoulun lakkauttamista vastaan ei tuonut tuloksia: koulu lakkautettiin vuoden 2009 lopulla.

Kuntaliitoksista päätetään harvoin täysin yksimielisesti. Esimerkki eripuraisesti kuntaliitosta ajavasta kunnasta on Siuntio, josta A-Studio raportoi keväällä 2012. Reilu 6000 asukkaan Siuntio ei silloin osannut päättää, liittyisikö se Lohjan ja Nummi-Pusulan vai Kirkkonummen ja Inkoon kanssa. Siuntio seisoo edelleen itsenäisenä kuntana – vaan kuinka kauan?

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.