Hyppää pääsisältöön

Kuntakarttaa leikataan ja liimataan

Kuntaliitos on sana, joka herättää kuulijassaan yleensä voimakkaan reaktion. Hallitukselle kuntaliitos on kuin taikasana, jolla luodaan metropoleja ja joka ratkaisee kestämättömien kuntien ongelmia. Osalle kunnista se on taas kirosana, joka uhkaa palveluja, vaikutusmahdollisuuksia ja kuntalaisten identiteettejä. Suurin sanahirviö taitaa olla pakkoliitos.

Kuntien vastahakoisuutta kuntaliitoksia kohtaan selittävät monet asiat. Paikkakunnilla pelätään, että palvelut katoavat liitoksen myötä, vaikka kuntaliitosta tehtäessä perusteena on usein nimenomaan palveluiden säilyttäminen. Suomi-Express kertoo, että näin kävi esimerkiksi Kauhavalla: kun Kauhava vuonna 2009 kasvoi kolmen kunnan ja 10 000 asukkaan verran, kunnalta hävisivät posti sekä VR:n lipunmyyntipalvelut.

Palveluita katosi myös Särkisalossa, jossa Ajankohtainen kakkonen vieraili vuonna 2011. Särkisalo liitettiin Suur-Saloon vuonna 2009 ja samalla Särkisalo menetti postin, pankin ja kunnantalon. Erityiseen kapinaan särkisalolaiset nousivat vanhustenkoti Särkisalokodin puolesta, jossa asui 15 vanhusta ympärivuorokautisen hoidon kanssa. Salon kaupunginvaltuusto päätti Särkisalokodin lakkauttamisesta äänin 38–37 vuonna 2011.

Suur-Helsingistä unelmoi vain Helsinki

Kuntaliitoksia perustellaan myös monimutkaisten hallintorakenteiden ja byrokratian poistamisella. Jos esimerkiksi Helsingin unelma viiden kunnan Suur-Helsingin metropolista toteutuisi, kävisivät alueen kaavoitus- ja maankäyttöasiat helpommaksi, kun päättävänä elimenä olisi vain yksi valtuusto viiden sijaan.

Ykkösaamun sekä Ajankohtaisen kakkosen raportin mukaan Suur-Helsinki tuntuu silti olevan vain Helsingin haave, sillä Espoon ja Vantaan kaupunginjohtajat pitävät esitystä megakaupungista ”osaamattomana ja asenteellisena”. Espoon ja Vantaan lisäksi Suur-Helsinkiin liitettäisiin Kauniainen ja Sipoo.

Suur-Helsingin lisäksi kuntauudistusta ajavien silmissä siintää myös unelma muun muassa Suur-Tampereesta, Suur-Oulusta ja Suur-Lahdesta. Taka-ajatuksena on niputtaa suurten kaupunkien työssäkäyntialueet vahvoiksi peruskunniksi. Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannele Rämö (SD) toppuuttelee kuitenkin moisia unelmia ja muistuttaa Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa, että suurissa kuntaliitoksissa pienet alueet suurkuntien laitamilla jäisivät päätöksenteossa jalkoihin.

Kuntaliitoksien onnistumista on vaikea arvioida etukäteen

Vaikutusmahdollisuuksien huonontumisen ja palveluiden katoamisen lisäksi kuntaliitoksien kynnyskysymyksenä on usein myös kuntalaisten identiteetti. Suomi-Express vieraili Vihavuoden kylässä vuonna 2008, jossa Martti Viljanen lähti ajamaan kotikylänsä siirtämistä kokonaan Pälkäneeltä Hauhon puolelle. Hän kun ei tuntenut itseään pälkäneläiseksi. Nykyään Hauho yhdessä Vihavuoden kylän kanssa kuuluu Hämeenlinnan kaupunkiin.

Kuntaliitoksien onnistumista on vaikea arvioida etukäteen. Tulokset liitoksen vaikutuksista saattavat selvitä vasta vuosien kuluttua. A-Studio kävi Varkaudessa selvittämässä vuonna 2009, miten elämä rullasi neljä vuotta sen jälkeen, kun Kangaslampi yhdistyi siihen. Kuntaliitosta syytetään kyläkoulun lakkauttamisesta.

Pieni kyläkoulu oli vaarassa myös Uuteenkaupunkiin liitetyssä Kalannissa, jossa Kotimaa. Nyt vieraili vuonna 2002. Sympaattinen koululaisten ja opettajien mielenosoitus Lahden kyläkoulun lakkauttamista vastaan ei tuonut tuloksia: koulu lakkautettiin vuoden 2009 lopulla.

Kuntaliitoksista päätetään harvoin täysin yksimielisesti. Esimerkki eripuraisesti kuntaliitosta ajavasta kunnasta on Siuntio, josta A-Studio raportoi keväällä 2012. Reilu 6000 asukkaan Siuntio ei silloin osannut päättää, liittyisikö se Lohjan ja Nummi-Pusulan vai Kirkkonummen ja Inkoon kanssa. Siuntio seisoo edelleen itsenäisenä kuntana – vaan kuinka kauan?

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.