Hyppää pääsisältöön

Kuntakarttaa leikataan ja liimataan

Kuntaliitos on sana, joka herättää kuulijassaan yleensä voimakkaan reaktion. Hallitukselle kuntaliitos on kuin taikasana, jolla luodaan metropoleja ja joka ratkaisee kestämättömien kuntien ongelmia. Osalle kunnista se on taas kirosana, joka uhkaa palveluja, vaikutusmahdollisuuksia ja kuntalaisten identiteettejä. Suurin sanahirviö taitaa olla pakkoliitos.

Kuntien vastahakoisuutta kuntaliitoksia kohtaan selittävät monet asiat. Paikkakunnilla pelätään, että palvelut katoavat liitoksen myötä, vaikka kuntaliitosta tehtäessä perusteena on usein nimenomaan palveluiden säilyttäminen. Suomi-Express kertoo, että näin kävi esimerkiksi Kauhavalla: kun Kauhava vuonna 2009 kasvoi kolmen kunnan ja 10 000 asukkaan verran, kunnalta hävisivät posti sekä VR:n lipunmyyntipalvelut.

Palveluita katosi myös Särkisalossa, jossa Ajankohtainen kakkonen vieraili vuonna 2011. Särkisalo liitettiin Suur-Saloon vuonna 2009 ja samalla Särkisalo menetti postin, pankin ja kunnantalon. Erityiseen kapinaan särkisalolaiset nousivat vanhustenkoti Särkisalokodin puolesta, jossa asui 15 vanhusta ympärivuorokautisen hoidon kanssa. Salon kaupunginvaltuusto päätti Särkisalokodin lakkauttamisesta äänin 38–37 vuonna 2011.

Suur-Helsingistä unelmoi vain Helsinki

Kuntaliitoksia perustellaan myös monimutkaisten hallintorakenteiden ja byrokratian poistamisella. Jos esimerkiksi Helsingin unelma viiden kunnan Suur-Helsingin metropolista toteutuisi, kävisivät alueen kaavoitus- ja maankäyttöasiat helpommaksi, kun päättävänä elimenä olisi vain yksi valtuusto viiden sijaan.

Ykkösaamun sekä Ajankohtaisen kakkosen raportin mukaan Suur-Helsinki tuntuu silti olevan vain Helsingin haave, sillä Espoon ja Vantaan kaupunginjohtajat pitävät esitystä megakaupungista ”osaamattomana ja asenteellisena”. Espoon ja Vantaan lisäksi Suur-Helsinkiin liitettäisiin Kauniainen ja Sipoo.

Suur-Helsingin lisäksi kuntauudistusta ajavien silmissä siintää myös unelma muun muassa Suur-Tampereesta, Suur-Oulusta ja Suur-Lahdesta. Taka-ajatuksena on niputtaa suurten kaupunkien työssäkäyntialueet vahvoiksi peruskunniksi. Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannele Rämö (SD) toppuuttelee kuitenkin moisia unelmia ja muistuttaa Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa, että suurissa kuntaliitoksissa pienet alueet suurkuntien laitamilla jäisivät päätöksenteossa jalkoihin.

Kuntaliitoksien onnistumista on vaikea arvioida etukäteen

Vaikutusmahdollisuuksien huonontumisen ja palveluiden katoamisen lisäksi kuntaliitoksien kynnyskysymyksenä on usein myös kuntalaisten identiteetti. Suomi-Express vieraili Vihavuoden kylässä vuonna 2008, jossa Martti Viljanen lähti ajamaan kotikylänsä siirtämistä kokonaan Pälkäneeltä Hauhon puolelle. Hän kun ei tuntenut itseään pälkäneläiseksi. Nykyään Hauho yhdessä Vihavuoden kylän kanssa kuuluu Hämeenlinnan kaupunkiin.

Kuntaliitoksien onnistumista on vaikea arvioida etukäteen. Tulokset liitoksen vaikutuksista saattavat selvitä vasta vuosien kuluttua. A-Studio kävi Varkaudessa selvittämässä vuonna 2009, miten elämä rullasi neljä vuotta sen jälkeen, kun Kangaslampi yhdistyi siihen. Kuntaliitosta syytetään kyläkoulun lakkauttamisesta.

Pieni kyläkoulu oli vaarassa myös Uuteenkaupunkiin liitetyssä Kalannissa, jossa Kotimaa. Nyt vieraili vuonna 2002. Sympaattinen koululaisten ja opettajien mielenosoitus Lahden kyläkoulun lakkauttamista vastaan ei tuonut tuloksia: koulu lakkautettiin vuoden 2009 lopulla.

Kuntaliitoksista päätetään harvoin täysin yksimielisesti. Esimerkki eripuraisesti kuntaliitosta ajavasta kunnasta on Siuntio, josta A-Studio raportoi keväällä 2012. Reilu 6000 asukkaan Siuntio ei silloin osannut päättää, liittyisikö se Lohjan ja Nummi-Pusulan vai Kirkkonummen ja Inkoon kanssa. Siuntio seisoo edelleen itsenäisenä kuntana – vaan kuinka kauan?

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.