Hyppää pääsisältöön

Nelosten lainasombrerossa aloitti musauransa myös Jukka Kuoppamäki

1960-luvun alun suosittu lauluyhtye Neloset teki läpilyöntinsä meksikolaishenkisellä Malaguena-kappaleella. Jatkossakin kvartetin markkinointia maustettiin filmiyhtiön pukuvarastosta lainatuilla eksoottisilla meksikolaistamineilla ja tekoviiksillä. Yhtyeessä lauloivat mm. tuleva iskelmäsuuruus Jukka Kuoppamäki sekä Ylen toimittajana tutuksi tullut Jaakko Kyläsalo.

Neloset oli yksi monista koululaiskvarteteista, joita 1950- ja 1960-lukujen taitteessa syntyi amerikkalaisten esikuvien kuten Four Freshmenin tai Brothers Fourin innoittamina. Yhtyeen alkuperäisenä nimenä oli Pyhimykset (ja välillä The Saints).

Vuoden 1960 alussa Pyhimykset pyrki mukaan uusia kykyjä esittelevään Vihreä oksa -ilotteluun, jonka Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys järjesti Linnanmäen Peacock-teatterissa. Esiintymisen koittaessa kokoonpanon nimi oli koulujen teinitanssien myötä vaihtunut jo lopulliseen muotoonsa.

Nelosissa lauloivat Jukka Kuoppamäki (I tenori ja kitarasäestys, Ressu eli Helsingin reaalilyseo), Hannu Maristo (II basso, Karjalan yhteiskoulu), Jaakko Kyläsalo (I basso, Munkkiniemen yhteiskoulu) ja Markku Marttina (II tenori, Karjalan yhteiskoulu). Läpimurtokeikkansa aikaan pojat olivat vielä hyvin nuoria, vanhin juuri 19 vuotta täyttänyt, nuorin vasta viisitoista.

Foneettista espanjaa lainapukimissa

Ensiesiintyminen Linnanmäellä osoittautui menestykseksi. Yhtye oli lainannut meksikolaispuvut Suomi-Filmin pukuvarastosta, sillä Nelosten lauluksi oli valittu suositun Los Paraguayos -trion hitti La Malagueña – ja ihan alkukielellä esitettynä. Kuoppamäki oli ainoa, joka tuolloin ymmärsi jotakin sanoista, koska luki koulussa pitkää ranskaa. Mutta foneettisesti laulua matkimalla esityksestä saatiin kuitenkin hyväksyttävä, vetäväkin.

"Kabareen” tai musiikki-ilottelun musiikillisesta johdosta vastannut Harry Bergström ehdotti pojille levytyssopimusta. Malaguena olikin sitten ensimmäisiä levylle taltioituja kappaleita. Samalla singlellä julkaistiin Marty Robbinsin Kostaja, Kuoppamäen ensimmäinen suurtyö yhtyeen soololaulajana.

Kostaja oli sijoitettu A-puolelle. Liekö sen seurausta, että siitä muodostui radioyleisön keskuudessa noista kahdesta suositumpi? Lavakeikoilla Kostajaa esitettiin harvoin, koska Kuoppamäen laulaessa muu yhtye joutui vain seisoskelemaan. Säestyksenäkin oli vain Kuoppamäen kitara.

Neloset esiintyi monissa radio-ohjelmissa. Radiokeikat alkoivat jo ennen kuin yhtyeen nimeksi tuli ”Neloset”. Maaliskuun alussa 1960 yhtye esiintyi Pyhimykset-nimellä ohjelmassa Pellit auki. Saman vuoden syksyllä Pertti ”Spede” Pasanen kutsui Neloset Ruljanssiriiheensä, jossa kvartetti vierailikin useaan otteeseen.

Radiokatkelmassa marraskuulta 1960 kuullaan yhtyeen Ruljanssiriihi-debyytti, jonka Spede pohjustaa toteamalla ”Neloset” oikein sopivaksi nimeksi koululaiskvartetille. Ruljanssiriihen laulut sovitti Markku Marttina.

Balladeja, folkkia, poppia

Levytyksiä Nelosille kertyi alun toistakymmentä. Yhtye lauloi myös taustakuorona joissakin Rauni Pekkalan ja Tapio Rautavaaran levytyksissä. Aikanaan paljon Kipparikvartetin kanssa työskennellyt Harry Bergström keksi tehdä Nelosille modernit sovitukset vanhoista Kipparien tunnetuksi tekemistä lauluista. Yksi niistä on Kisällit kesällä, joka on Justeerin eli Kipparien Kauko Käyhkön oma sävellys.

Greenfields kuului Nelosten ohjelmistoon alusta alkaen, koska amerikkalainen folk-lauluyhtye The Brothers Four oli kvartetille eräänlainen esikuva. Alkuperäinen kappale oli suuri hitti ilmestyessään markkinoille vuonna 1960. Barbara on monen mielestä Nelosten paras levytys, vaikka Jacques Prevert’in tekstin korvanneessa suomenkielisessä sanoituksessa ei ole lainkaan alkuperäistä tunnelmaa.

Onni Gideon oli aikanaan itse rakentanut havaijikitaran. Niinpä levy-yhtiö ottikin hänen orkesterinsa säestäjäksi havaijilaisaiheiseen Putti Puttiin, jonka alkuperäisversio oli noussut hitiksi Radio Nordin ansiosta. Neloset olivat tehneet kyllä yhteistyötä Gideonin kanssa aikaisemminkin. Kääntöpuolen Matkamies on käännösversio Ricky Nelsonin hitistä. Kappale oli yksi Jukka Kuoppamäen soololauluista, jossa muulla yhtyeellä on säestyksellinen kuorotehtävä.

Neloset levytti ja esiintyi muutenkin samassa kokoonpanossa vain runsaat kaksi vuotta, koska armeija hajotti porukan tehokkaasti monen vuoden ajaksi kesästä 1961 alkaen. Bändi kohtasi 40 vuoden tauon jälkeen uudelleen joulukuussa 2003 Vierivät kivet -ohjelmassa, jossa käytiin läpi bändin vaiheita ja kuultiin, miten Jouluyö, juhlayö sujui.

Teksti: Jaakko Kyläsalo & Jukka Lindfors

Kappaleiden tekijätiedot

Malaguena (La Malagueña). Säv Elpidio Ramirez Burgos, sov. Harry Bergström, san. Pedro Galindo, suom. san. Era. Kitarassa Heikki Laurila.
Kostaja (Big Iron). Säv. ja san. Marty Robbins, sov. Harry Bergström, suom. san. Era. Kitarassa Heikki Laurila.
Tukkipoika porskuttaapi. Säv. Harry Bergström, san. Eino Kettunen, sov. Markku Marttina.
Hilu hilu. Kansanlaulu, sov. Markku Marttina.
Joshua Fit de Battle of Jericho. Kansanlaulu, sov. Markku Marttina.
Kisällit kesällä. Säv. Kauko Käyhkö, sov. Harry Bergström, san. Ville. Säest. Harry Bergströmin yhtye.
Vihreät niityt (Greenfields). Säv. ja san. Terry Gilkyson & Richard Dehr & Frank Miller, sov. Harry Bergström, suom. san. Orvokki Itä.
Barbara. Säv. Joseph Kosma, sov. Harry Bergström, san. Jacques Prevert, suom. san. Erkki Ainamo. Säest. Harry Bergströmin yhtye.
Putti Putti. Säv. ja san. Jay Epae, sov. Nacke Johansson, suom. san. Veikko Vallas.
Matkamies (Travelin´ Man). Säv. ja san. Jerry Fuller, sov. Nacke Johansson, suom. san. Kari Tuomisaari. Säest. Onni Gideonin yhtye.
Jouluyö, juhlayö. Säv. Franz Gruber, san. Joseph Mohr, suom. san. J. O. Schöneman.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto