Hyppää pääsisältöön

Hiihtäjä Aki Karvonen tunnusti veritankkauksen lääkärien paljastusten jälkeen

Toukokuussa 1985 ensin Tv-uutiset pöyhäisi jutussaan suomalaisurheilijoiden mittavaa dopingin käyttöä. Heti perään A-studiossa lääkäri Markku Alen ja muut urheilulääkärit paljastivat suomalaisurheilijoiden verenmakuisen harjoittelun salaisia apukeinoja. Paljastusten seurauksena hiihtäjä Aki Karvonen päätyi myöntämään veridopingin käytön heti seuraavana päivänä.

Tv-uutiset kertoi suomalaisurheiljoiden dopingin käytöstä 30.5.1985. Urheilulääkäri Markku Alenin tutkimuksen mukaan ainakin 71 suomalaisurheilijaa käytti kiellettyjä aineita Montrealin 1976, Moskovan 1980 ja Los Angelesin 1984 kesäolympialaisissa. Ja ainakin 13 olympiamitalia saatiin dopingin avulla.

Heti uutislähetyksen jälkeen Markku Alen kertoi dopingtutkimuksestaan tarkemmin A-studion vieraana. Hän kertoi yksityiskohtia veritankkauksesta ja muista ajan tavanomaisista dopingtavoista. Dopingtestejä tehtiin tuolloin vain virtsanäytteestä, josta veritankkausta ei voitu havaita.

Monia aineita ei ollut vielä erikseen kielletty ja suomalaiset ammensivat dopingoppinsa jälkijunassa ulkomailta. A-studiossa listataan joukko kärähtäneitä tai itse tunnustaneita urheiljoita, jotka olivat ryydittäneet menestystään dopingilla.

A-studion haastatteleman lääkärin Helmer Kvistin mukaan vaikutti siltä, että usealla urheilijalla oli taustallaan lääkäreitä, jotka antoivat pyydettäessä huumeita. Kvist kertoi itsekin antaneensa Ateenan EM-kisoissa amfetamiinia flunssaiselle maratoonarille. Hän kirjoitti myös hormonireseptejä muutamille urheilijoille vuoteen 1975 saakka, jolloin ne virallisesti kiellettiin. Hormonikiellon jälkeen alkoi testosteroniaika ja sitä neuvottiin käyttämään, koska kiinnijäämisen pelkoa ei ollut.

Tenttausta ja tunnustuksia veritankkauksesta

Veritankkaus oli yksi urheilusuoritusta parantavista vippaskonteista, jota ei ollut erikseen kielletty. Lääkäri Helmer Kvist kertoi A-studiossa tehneensä neljälle huippu-urheilijalle verensiirron, mutta nämä olivat Kvistin mukaan olleet todella aneemisia, jolloin verensiirto oli perusteltua.

A-studiossa haastatellaan myös SPR:n veripalvelun Harri Nevanlinnaa ja tiukataan tätä kirjeestä, jossa hän kertoo tietoonsa tulleesta verensiirrosta ennen Seefeldin MM-hiihtoja. Nevanlinna ei halua paljastaa urheilijoita, lääkäriä tai sairaalaa, mutta piti tivaamisen jälkeen asiallisena, että syylliset astuisivat esiin. Nevanlinnan mukaan käyttäjät saisivat hävetä, että tällä tavoin käyttävät hyväksi veripalvelua.

A-studion tenttauksessa myös Suomen Hiihtoliiton lääkäri Seppo Rehunen suostuu lopulta myöntämään, että hän on kuullut, että verensiirrot olisi tehty sotilassairaala Tilkassa lääkäri Antti Cederbergin toimesta. Rehunen kuitenkin sanoi, ettei hänen asiansa ole kertoa veritankatun urheilijan nimeä.

Seuraavana päivänä 31.5.1985 hiihtäjä Aki Karvonen antoi julkisuuteen lausunnon, jossa hän tunnusti turvautuneensa veridopingiin ennen Seefeldin MM-hiihtoja tammikuussa 1985. Vielä tuolloin Karvonen sanoi tämän veritankkauksen olleen ensimmäinen ja viimeinen ja pyysi anteeksi kohuun joutuneilta syyttömiltä osapuolilta. Vastuun hän halusi kantaa yksin, eikä antanut tietoja mukana olleista henkilöistä.

Kesällä 1985 Kansallinen dopingtoimikunta päätyi kieltämään veritankkauksen urheilusuoritusten parantamiseksi. Toimikunta teki päätöksen, kun se käsitteli Aki Karvosen ja painonnostaja Pekka Niemen tunnustuksia veridopingin käytöstä. Aiemminkin veritankkausta oli pidetty tuomittavana, mutta vasta nyt sen käytöstä määrättiin myös rangaistus. Tämän vuoksi Karvonen säästyi sanktioilta.

Vuonna 1994 Aki Karvonen kertoi Suurenmoinen 80-luku -ohjelmassa turvautuneensa veridopingiin myös ennen Sarajevon olympialaisia. Koska veritankkausta ei tuolloin ollut vielä kriminalisoitu, keskusteltiin korkeintaan verensiirron moraalisesta oikeutuksesta. Ennen Seefeldin MM-hiihtoja tehdyn veritankkauksen yhteydessä Karvonen oli hetken miettinyt neulojen poisnyppäämistä: - Silloin tajusin, että nyt olen pahasti väärillä jäljillä.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Suomen presidentit

    Tasavallan presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.