Hyppää pääsisältöön

Halli on Itämeren suurin hylje

Nuori harmaahylje.
Nuori harmaahylje. Kuva: Risto Salovaara/Yle Nuori harmaahylje. Kuva: Yle/ Risto Salovaara hylje-eläimet,halli (hylkeet),vesieläimistö

Halli eli harmaahylje on Itämeren alueen suurin hylje. Suurimmat, yli kaksimetriset urokset painavat lähes 300 kg. Naaraat ovat selvästi pienempiä.

Tietolaatikko

  • Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä Itämeressä
  • Täysikasvuisella harmaahylkeellä on pituutta yli kaksi metriä ja se voi painaa lähes 300 kiloa

Halli on levittäytynyt koko Itämeren alueelle aina Suomen rannikon perukoille asti. Nykyajan seurantatekniikka on paljastanut, että halli voi liikkua laajalla alueella ja tekee vuodenaikaisia vaelluksia. Sen on todettu kulkeneen jopa 100 km vuorokaudessa.

Halli synnyttää tavallisesti jäälle ahtojään ja avoveden välisellä alueella. Jos leudon talven vuoksi sopivaa jääkenttää ei synny, halli voi synnyttää myös maalle. Ulkoluodoilla hallit synnyttävät laumoissa, jäällä yksinään. Poikanen, kuutti, on syntyessään valkoinen ja painaa kymmenkunta kiloa. Emon erittäin rasvaisella maidolla ( 60 % ) se lihoo ja kasvaa jopa kaksi kiloa vuorokaudessa.

Kehittyvä paksu rasvakerros onkin parin kolmen viikon imettämisen jälkeen itsenäistyvälle kuutille hyvä eriste kylmässä vedessä.Kesän kynnyksellä halleilla on karvanvaihto. Silloin ulkoluodoilla voi tavata satojen hallien laumoja makaamassa vieri vieressä.

Kalaravinto vaatii sukelluksia

Hallin, kuten muidenkin hylkeiden, pääravintona on kalat. halli ei ole erikoistunut mihinkään tiettyyn kalalajiin, vaan käyttää sitä, mitä kulloinkin on saatavilla. Hallin sukellus kestää tavallisesti alle kymmenen minuuttia. Sukellussyvyys on keskimäärin 25 metriä, mutta jopa sadan metrin sukelluksia on todettu.

Lukumäärä

Halli on riisteläin. Sitä metsästettiin vielä 1900-luvun alkupuoliskolla sekä lihan, taljan että rasvan, traanin, vuoksi. Kanta kuitenkin romahti mm. hallista maksetun tapporahan ja ympäristömyrkkyjen vuoksi. Vielä vuosituhannen vaihteessa halli oli silmälläpidettävä laji, harvinainen näky Suomen merialueilla.

Viime vuosina kanta on kasvanut nopeasti ja on nyt elinvoimainen. Koska hallin ravintona on kalat, kasvaneesta kannasta on aiheutunut jo haittaa ammattikalastajille. Hallin kokee pyydykset ja voi samalla rikkoa ne. Nykyään hallille myönnetäänkin taas pyyntilupia.

Nuori harmaahylje. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Nuori harmaahylje. Kuva: Risto Salovaara/YleNuori harmaahylje. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.