Hyppää pääsisältöön

RSO:n elokuvakonsertissa kotimainen mykkäelokuva Amor omnia – Rakkauden kaikkivalta

Radion sinfoniaorkesterin elokuvakonsertissa 5.10.2012 esitetään Konrad Tallrothin vuonna 1922 ohjaama elokuva Amor omnia – Rakkauden kaikkivalta, johon musiikin on säveltänyt Lotta Wennäkoski. Orkesteria johtaa Dima Slobodeniouk.

90-vuotisen historiansa aikana Amor omniaa on esitetty vain muutaman kerran Suomen elokuva-arkiston sarjassa ja Suomi-Filmin juhlapäivinä. Televisiossa elokuvaa ei ole nähty kertaakaan. Ennen elokuvan alkua ohjaaja Johanna Vuoksenmaa ja Lotta Wennäkoski keskustelevat elokuvasta. Amor omnia nähdään uuden musiikin kera Yle Teemalla 6.1.2013 klo 16.30.

Yleisradio aloitti keväällä 2009 mittavan sävellystilaushankkeen, jossa viideltä suomalaiselta säveltäjältä tilattiin musiikki kotimaisten mykkäelokuvien valioihin. Elokuvat esitetään RSO:n ohjelmistossa vuosina 2009–2014 ja Yle Teema lähettää ne kaikki televisiossa. Tähän mennessä on nähty Teuvo Puron ohjaamat Ollin oppivuodet (1920), Noidan kirot (1927) sekä Kurt Jägerin ohjaama Elämän maantiellä (1927). Musiikin elokuviin ovat säveltäneet Harri Vuori, Tapio Tuomela ja Yrjö Hjelt.

Lotta Wennäkoskea on luonnehdittu säveltäjänä lyyrikoksi. Hän on säveltänyt mm. näyttämöteoksen N! (Naisen rakkautta ja elämää), huilukonserton Soie, orkesteriteoksen Hava ja pakkoprostituutiota käsittelevän monodraaman Lelele. Amor omnian musiikkia säveltäessään, Wennäkoski ei ollut ensimmäistä kertaa elokuvamusiikin parissa. Hänen säveltäjäuransa käynnistyi, kun hän musiikinteorian opiskelijana sävelsi musiikkia ystävien lyhytelokuviin.

Amor omniassa Wennäkoskea kiehtoi mykkäelokuvan pyhyydenomainen hiljaisuus ja sen ajallinen ja esteettinen etäisyys. ”Henkilöistä ja heidän tunteistaan tuli vähitellen työprosessin aikana todempia, mutta otin silti sävelletyn hiljaisuuden yhdeksi lähtökohdaksi”, hän kertoo. Haasteellista oli Wennäkosken mielestä tuottaa musiikilla oikeanlaista informaatiota kuhunkin kuvaan. ”Jos ei ole tarkkana, tietty musiikillinen ele saattaa tahattomasti ladata aivan liikaa sisältöä jollekin tarinan kannalta mitättömälle kuvatapahtumalle.”

Vuonna 1922 valmistuneessa Amor omniassa on vaikutteita salonkielokuvan perinteestä, mikä oli vielä tuolloin suomalaisessa elokuvassa harvinainen laji, mutta tanskalaisissa ja ruotsalaisissa tuotannoissa jo usein käytetty genre. Tästä uudesta tuulahduksesta voidaan kiittää ohjaaja Konrad Tallrothia, joka halusi tuoda suomalaiseen elokuvaan ammattimaista pohjoismaista otetta. Tallroth ohjasi ja käsikirjoitti itse koko elokuvan ja vielä näytteli siinä kreivi Örnin roolin. Elokuva kertoo lapsena toisistaan eroon joutuneista sisaruksista, jotka pahaksi onnekseen tapaavat aikuisiällä ja rakastuvat. Asian todellisen laidan selvitessä, nuori mies lähtee suruissaan vapaaehtoisena sotaan ja kaatuu ja sisarkin kuolee samaan aikaan. Heidät haudataan yhteiseen hautaan, jonka kiveen kirjoitetaan sanat Amor omnia – Rakkauden kaikkivalta. Näyttelijöiden joukossa on mm. taiteilija Eero Järnefeltin tytär Sara Järnefelt tiettävästi ainoassa elokuvaroolissaan.

pe 5.10. klo 19.00
Perjantaisarja 3
Amor Omnia (Suomi 1922)
Dima Slobodeniouk, kapellimestari
Kondrad Tallroth, ohjaus
Lotta Wennäkoski, musiikki, kantaesitys (Ylen tilaus)
Ennen konserttia klo 18, Konserttisali:
Elokuvasta ja musiikista keskustelevat ohjaaja Johanna Vuoksenmaa ja säveltäjä Lotta Wennäkoski

  • Nicholas Collon: ”Mahlerin kymmenennessä sinfoniassa ei ole kyse kuolemasta, vaan rakkaudesta”

    Teos esitetään 13.1. Musiikkitalossa

    "Esittäjälle on toki tärkeää tuntea taustatekijöitä, ja Mahlerin viimeisen sinfonian tausta on todellakin epätavallinen. Mahlerin sinfoniat koskettelevat yleensä valtavia asioita: universumia, luontoa, ihmiskuntaa, Nietzscheä, Jumalaa. Yhtäkkiä kymmenes sinfonia liittyykin hänen kotielämäänsä", toteaa ylikapellimestari Nicholas Collon Mahlerin 10. sinfoniasta, jonka RSO esittää Musiikkitalossa 13.1.

  • György Ligeti – sointikentistä kohti ilmaisun vapautta

    Ligeti on RSO:n kauden 22/23 teemasäveltäjä.

    RSO:n kauden 2022-2023 teemasäveltäjä György Ligetiltä kuullaan pääosa hänen orkesteriteoksistaan, kuten läpimurtoteos Atmosphères sekä viulu- ja käyrätorvikonsertot. Kimmo Korhosen artikkeli piirtää mielenkiintoisen kuvan tästä avaruudellisia, hitaasti muuntuvia sointipintoja ja riitasointuisia äänimassoja luoneen säveltäjän elämästä ja teoksista.

  • Outi Tarkiainen – pohjoisten äänimaisemien maalari

    Tarkiainen on yksi RSO:n kauden 2022-2023 teemasäveltäjistä.

    RSO:n kauden 2022-2023 teemasäveltäjä Outi Tarkiainen on yksi tämän hetken vahvimmassa kansainvälisessä nosteessa olevista suomalaissäveltäjistä. Rovaniemellä syntyneen Tarkiaisen luomistyöhön on kietoutunut tiiviisti pohjoinen maisema.