Hyppää pääsisältöön

Sinivalkoista suksea vauhditettiin dopingilla jo 1940-luvulla

Suomalaista suksimahtia ryyditettiin 1940-luvulla sodasta tutulla pervitiinillä, kertoo Aku Kiuru. Mestarihiihtäjä kuvailee avoimesti ja värikkäästi ihmeaineen jakelua hiihtäjille ennen starttia ja kesken kilpailunkin. "Höökipulveri” oli niin tanakkaa ainetta, että se sai "kuolleetkin kulkemaan".

Hiihtolatujen takavuosien väriläiskä August Kiuru (1922—2009) piirtää Nappihiihto-ohjelmassa mielenkiintoisen kuvan dopingin käytön historiasta suomalaisessa maastohiihdossa. Hän kertoo hurjia tarinoita omalta uraltaan niin hiihtäjänä kuin huoltotehtävissä.

Kiurun sukupolvelle tärkein "täke" oli pervitiini, Saksassa ennen toista maailmansotaa kehitetty metamfetamiinipiriste, joka suorapuheisesta Kiurusta oli "helvetin hyvä keksintö". Piristeet kiellettiin hiihdossa vasta 1960-luvulla.

Vuoden 1948 talviolympialaisissa Kiuru kertoo "lyöneensä pillerit suuhun" 50 kilometrin kisan keskeyttäneelle Benjam Vanniselle. "Benkku haki suksensa lumihangesta ja hiihti olympiapronssia", hän kuvailee.

Myös aviopuoliso Paula Kiuru todisti pervitiinin tehoa, kun kokeili sitä kerran uuvuttuaan kesken kotitöiden. Kahdella pillerillä silitys alkoi sujua kuin tanssi.

Maailmanmestari ja nappimies

Kilpailu-urallaan Kiuru osallistui mm. kaksiin olympialaisiin ja hiihti ensimmäisen osuuden Falunin MM-kisojen voitokkaassa viestijoukkueessa 1954.

Aktiiviuransa jälkeen Kiuru toimi Suomen hiihtomaajoukkueen huoltoryhmässä kaikissa arvokisoissa vuoteen 1985 saakka. Kiurun omien sanojen mukaan hänen tehtäviinsä kuului mm. nappimiehenä toimiminen.

Aku Kiuru ei koe takavuosien dopingia minkäänlaiseksi ongelmaksi, vaan nostaa päinvastoin hattua Veli Saariselle ja muille tuon ajan valmentajille. Miehet olivat kovia, mutta jos hiihtäjä ei käyttänyt nappeja, hän oli tyhmä, sillä muuallakaan ei hiihdetty ”pelkän ruisleivän voimalla”.

Ohessa nähdään otteita vuonna 1998 tehdystä haastattelusta. Kiuru kertoo näytteissä myös mm. urheilijoiden vaikeasta suhteesta selostaja Pekka Tiilikaiseen, Chamonix´n kisojen vaietusta suksirikkeestä sekä presidentti Kekkosen kalavaleesta.

Teksti: Jukka Rönkä ja Jukka Lindfors

Kiihoitusaineesta särkypulveriksi

August Kiurun tunnustusten lisäksi pervitiinin urheilukäytöstä on muitakin viitteitä. Hiihtoliiton lääkäri Mikko Kunnas kertoi Suomen Urheilulehden numerossa 2/1951 kuulleensa huhuja, joiden mukaan sota-ajan "kiihoitusainetta" olisi käytetty kilpailuissa. Kunnas arveli jutuissa olevan perääkin, sillä ”nokkani on ollut joskus takavuosina haistavinaan, että sota-ajan pervitiini ei ole tainnut kaikilta kestävyyslajien harjoittajilta kokonaan unohtua”. Pysyvästä käytöstä hän tosin kielsi kuulleensa edes huhuja. Lääkärit eivät Kunnaksen mukaan kirjoittaneet urheilijoille ao. reseptejä, ja ilman niitä lääkkeiden saaminen oli ”miltei” mahdotonta.

Lauri Järvinen viittaa päävalmentaja Veli Saarisesta tekemässään elämäkerrassa hiihtäjien käyttämiin ”kovennettuihin juomiin”. Järvisen kirjassa aiheesta kertoo August Kiurun lisäksi myös maailmanmestari, kaukopartiomies ja Mannerheim-ritari Olavi Alakulppi, joka sanoo pervitiinin olleen Suomessa tunnettu jo ennen sotia (ks. Lauri Järvinen: Veli Saarinen ja hänen aikansa Suomen hiihdossa, 2001). Urheiluhistorioitsija Erkki Vettenniemi arvioi kirjassaan Piikit ja pillerit (Teos 2009) pervitiinin nopean kotiutumisen olleen juuri Veli Saarisen ansiota.

Kuusikymmenluvulla vanha Pervitin-tavaramerkki otettiin uudelleen käyttöön särkypulverina, mutta nyt se koostui lähinnä aspiriinista ja kofeiinista. Sitä valmistaneen Pharmacal Oy:n toimitusjohtaja Seppo Vertanen kertoi Ylen uutisille vuonna 2015, että lääke vedettiin markkinoilta 1980-luvulla.

Pervitin-särkylääkkeen mainos Kouluradio-lehdessä.
Pervitin-särkypulverin mainos Kouluradio-lehdessä 1960-luvulla. "Ei sisällä huumausaineita." Pervitin-särkylääkkeen mainos Kouluradio-lehdessä. mainokset,lääkkeet,1960-luku,Pervitin,kouluradio
  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.