Hyppää pääsisältöön

Suomalaissiirtolaisten elämää villissä Etelä-Afrikassa

Ulkosuomalaisen tarinan haastattelemat suomalaiset ovat saaneet Etelä-Afrikassa tottua villieläimiin, aurinkoiseen säähän ja rotusyrjintään.

Tietolaatikko

Ulkosuomalaisen tarina -sarja alkoi TV2:lla 24.11.2002 ja päättyi 25.8.2011. Sarjassa vierailtiin ulkomaille pysyvästi muuttaneiden suomalaisten luona.

Suomesta Etelä-Afrikkaan muuttaneiden elämä ei ole aina ollut leppoisaa; esimerkiksi villieläinten ja apartheidin kanssa on pitänyt tulla toimeen. Richards Baylla asuva Hannu Ketola kertaa kauhunhetkiään, kun joutui itsepuolustuksena ampumaan norsun. Jarmo Savalampi lähti eteläafrikkalaisen vaimonsa Dela Savalammen kanssa Ruotsiin. Valkoisen miehen ja tumman naisen suhdetta ei katsottu hyvällä.

Etelä-Afrikka vapautui rotuerottelusta vuonna 1991, ja Savalammet palasivat pohjoisesta takaisin Etelä-Afrikan lämpöön. Ruotsiin jäivät lapset ja lapsenlapset.

Vaikka apartheid on nyt historiaa, Etelä-Afrikkaa vaivaavat uudet sosiaaliset ongelmat. Rikollisuusluvut ovat synkkiä ja vankilat täynnä. Hannu Ketola kertoo, että itsensä voi ostaa ulos vankilasta.

"Sehän on joillekin oikein semmoinen hupi, että avaa joskus lehden kolmannelta sivulta, joka on täynnä vaan rikoksia, murhia ja raiskauksia. Ja sitten ne laskevat kuinka paljon niitä on", kertoo Ketola.

Huolimatta rikollisuudesta ja muista turvallisuusongelmista, ohjelman suomalaiset ovat tulleet Afrikkaan jäädäkseen. Suomen ilmasto on vähän liian syksyinen jopa kesällä ja saahan pohjoisen asiat nopeasti selville katsomalla iltapäivälehtien lööpit netistä.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto