Hyppää pääsisältöön

Hyvä veli -verkostot yleisin korruption muoto Suomessa

Laskettelureissu sulle, tuottoisa diili mulle. Suomessa on tutkimusten mukaan vähän suoraa korruptiota, mutta rakenteellista piilokorruptiota on hankalampi tutkia. Tyypillinen suomalainen korruption muoto ovat hyvä veli –verkostot, jotka vaikuttavat muun muassa kuntien päätöksentekoon.

”Hyvä veli verkosto on verkottuneen yhteiskunnan irvikuva”, toteaa suomalaisen korruption muotoja tutkinut professori Ari Salminen. Hän näkee nykyaikaa leimaavan hierarkioiden purkamisen ja verkostoitumisen sinänsä positiivisena, mutta tietyt verkostot ovat eettisesti arveluttavia.

Hyvä veli -verkostot ovat suljettuja järjestelmiä, jotka pyrkivät salailemaan päätöksiään ja jakavat yhteistä etua vain omille jäsenilleen. Lojaalius perustuu vastavuoroisuuteen, kiitollisuudenvelkaan ja suosintaan.

Hyvä veli -verkostoja on kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla. Esimerkkinä tästä Arvola mainitsee kaksoisroolit, joissa samat henkilöt ovat esim. kunnanhallituksen tai -valtuuston jäseniä sekä lisäksi kaupan-alan tai teollisuuden alan yhtiön hallintoelimissä. Kun sitten kunnissa päätetään kaavoituksesta, rakentamisesta tai julkisista hankinnoista syntyy eturistiriitoja, koska samat henkilöt ovat päätöstilanteissa sekä valmistelemassa, ratkaisemassa että toimeenpanemassa eli saamassa hyötyjä.

Vuonna 2011 tehdyn kansalaiskyselyn perusteella Suomen suurimmat korruptiotyypit olivat hyvä veli -verkostot, suosinta sekä huono hallinto ja johtaminen. Arvolan mukaan suomalainen yhteiskunta tarvitsisi ylhäältä alas saakka eettisiä koodistoja johtaville poliitikoille, virkamiehille, elinkeinoelämän johdolle sekä kuntiin.

Verkostojen puolesta on puhunut mm. Esko Aho, joka on sanonut niiden olevan pienen maan etu. Kun kohu Mika Vehviläisen ja Finnairin asuntokaupousta kävi kuumana pohdittiin Pressiklubissa pärjäisikö Suomi ilman hyvä veli -verkostoja. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala kommentoi Suomen olevan enemmän klubi kuin maa.

MOT-ohjelmassa pengottiin silloisen patentti- ja rekisterihallituksen johtajan Martti Enäjärven kytköksiä. Suhteiden verkosta hahmottui lukuisia kerhoja, klubeja ja liike-elämän kytköksiä kuten Paasikivi-seura, Rotaryjärjestö, tenniskerho, suomalainen klubi, liikeystävät ja erilaiset johtokunnat.

Kansainvälinen lahjonnanvastainen järjestö Transparency International rantautui Suomeen vuonna 2003. Aiheesta kertovassa uutisessa todetaan Suomen erityisongelmiksi vientikauppaan liittyvä korruptio sekä kotimaiset hyvä veli -verkostot.

Trancparency-järjestön mukaan korruptiolle alttiita alueita ovat myös pienet piirit ja organisaatiot, joissa on totuttu toimimaan julkisen kontrollin ulkopuolella ja joissa on tarjolla merkittäviä taloudellisia etuja. Erilaiset johdon bonusjärjestelmät, joita ei säädellä tarpeeksi ovat yksi uhkatekijä oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle.

Miitta Sorvalin esittämä komediahahmo Tellervo Von Appelgren perehtyi huumorilla hyvä veli -verkostoihin ja herrakerhoihin vappulounaan merkeissä Suomalaisella klubilla, jossa "suomalaisuuden aatteelliseen pohjaan sitoutuneet eri-ikäiset miehet tapaavat toisiaan". Klubin jäseneksi pääsee vain suosittelun kautta. Naiset pääsevät klubille vain aveceina. Ravintoloitsija Mia Mäkkönen selvittää Tellervolle klubin käytäntöä: "meillähän on täällä herrat varsinaisesti jäsenasioissa pääosassa, mutta kyllä viehättävät naiset kuuluvat herrojen sydämiin, joten he ovat tervetulleita".

Tietolaatikko

Transparency-järjestö julkaisi syyskuussa 2012 Korruptio Suomessa -tutkimuksen, jossa nostettiin esiin myös hyvä veli -verkostot. Raportti analysoi mm. korruption määrittelyn ja mittaamisen vaikeutta, esitteli lainsäädäntöä sekä sitä, mitä hyvä veli -verkostot ovat.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto