Hyppää pääsisältöön

Hyvä veli -verkostot yleisin korruption muoto Suomessa

Laskettelureissu sulle, tuottoisa diili mulle. Suomessa on tutkimusten mukaan vähän suoraa korruptiota, mutta rakenteellista piilokorruptiota on hankalampi tutkia. Tyypillinen suomalainen korruption muoto ovat hyvä veli –verkostot, jotka vaikuttavat muun muassa kuntien päätöksentekoon.

”Hyvä veli verkosto on verkottuneen yhteiskunnan irvikuva”, toteaa suomalaisen korruption muotoja tutkinut professori Ari Salminen. Hän näkee nykyaikaa leimaavan hierarkioiden purkamisen ja verkostoitumisen sinänsä positiivisena, mutta tietyt verkostot ovat eettisesti arveluttavia.

Hyvä veli -verkostot ovat suljettuja järjestelmiä, jotka pyrkivät salailemaan päätöksiään ja jakavat yhteistä etua vain omille jäsenilleen. Lojaalius perustuu vastavuoroisuuteen, kiitollisuudenvelkaan ja suosintaan.

Hyvä veli -verkostoja on kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla. Esimerkkinä tästä Arvola mainitsee kaksoisroolit, joissa samat henkilöt ovat esim. kunnanhallituksen tai -valtuuston jäseniä sekä lisäksi kaupan-alan tai teollisuuden alan yhtiön hallintoelimissä. Kun sitten kunnissa päätetään kaavoituksesta, rakentamisesta tai julkisista hankinnoista syntyy eturistiriitoja, koska samat henkilöt ovat päätöstilanteissa sekä valmistelemassa, ratkaisemassa että toimeenpanemassa eli saamassa hyötyjä.

Vuonna 2011 tehdyn kansalaiskyselyn perusteella Suomen suurimmat korruptiotyypit olivat hyvä veli -verkostot, suosinta sekä huono hallinto ja johtaminen. Arvolan mukaan suomalainen yhteiskunta tarvitsisi ylhäältä alas saakka eettisiä koodistoja johtaville poliitikoille, virkamiehille, elinkeinoelämän johdolle sekä kuntiin.

Verkostojen puolesta on puhunut mm. Esko Aho, joka on sanonut niiden olevan pienen maan etu. Kun kohu Mika Vehviläisen ja Finnairin asuntokaupousta kävi kuumana pohdittiin Pressiklubissa pärjäisikö Suomi ilman hyvä veli -verkostoja. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala kommentoi Suomen olevan enemmän klubi kuin maa.

MOT-ohjelmassa pengottiin silloisen patentti- ja rekisterihallituksen johtajan Martti Enäjärven kytköksiä. Suhteiden verkosta hahmottui lukuisia kerhoja, klubeja ja liike-elämän kytköksiä kuten Paasikivi-seura, Rotaryjärjestö, tenniskerho, suomalainen klubi, liikeystävät ja erilaiset johtokunnat.

Kansainvälinen lahjonnanvastainen järjestö Transparency International rantautui Suomeen vuonna 2003. Aiheesta kertovassa uutisessa todetaan Suomen erityisongelmiksi vientikauppaan liittyvä korruptio sekä kotimaiset hyvä veli -verkostot.

Trancparency-järjestön mukaan korruptiolle alttiita alueita ovat myös pienet piirit ja organisaatiot, joissa on totuttu toimimaan julkisen kontrollin ulkopuolella ja joissa on tarjolla merkittäviä taloudellisia etuja. Erilaiset johdon bonusjärjestelmät, joita ei säädellä tarpeeksi ovat yksi uhkatekijä oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle.

Miitta Sorvalin esittämä komediahahmo Tellervo Von Appelgren perehtyi huumorilla hyvä veli -verkostoihin ja herrakerhoihin vappulounaan merkeissä Suomalaisella klubilla, jossa "suomalaisuuden aatteelliseen pohjaan sitoutuneet eri-ikäiset miehet tapaavat toisiaan". Klubin jäseneksi pääsee vain suosittelun kautta. Naiset pääsevät klubille vain aveceina. Ravintoloitsija Mia Mäkkönen selvittää Tellervolle klubin käytäntöä: "meillähän on täällä herrat varsinaisesti jäsenasioissa pääosassa, mutta kyllä viehättävät naiset kuuluvat herrojen sydämiin, joten he ovat tervetulleita".

Tietolaatikko

Transparency-järjestö julkaisi syyskuussa 2012 Korruptio Suomessa -tutkimuksen, jossa nostettiin esiin myös hyvä veli -verkostot. Raportti analysoi mm. korruption määrittelyn ja mittaamisen vaikeutta, esitteli lainsäädäntöä sekä sitä, mitä hyvä veli -verkostot ovat.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.