Hyppää pääsisältöön

Näppärät neitoset rakentavat radioita

”Näppärät ja huolelliset sormet suorittavat kukin omaa erikoistehtäväänsä. Työnsä tehtyään kukin neitonen siirtää radion seuraavaan vaiheeseen vierustoverilleen”, kuvaillaan vuoden 1958 filmissä radioiden valmistusta ja kokoamista Hangon tehtailla.

Suomalaisten Helkama-radioiden valmistus oli vielä 50-luvulla pitkälle käsityötä. Putkiradioita, jotka tuolloin edustivat alan huippua, koottiin osa osalta pitkien pöytien ääressä.

Alan keksintöjä tehtiin myös Suomessa. Suomalainen keksijä Eric Tigerstedt keksi 1914 uuden radioputken, joka lisäsi äänenvoimakkuuden kymmenkertaiseksi aiempiin laitteisiin verrattuna. Tigerstedtin ensimmäinen keksintö syntyi kuitenkin jo 14-vuotiaana, jolloin hän taskurahoja tienatakseen keksi sähköohjattavan rotanloukun. Rotista sai tapporahaa - ja sähköisellä laitteella homma hoitui siististi ja tehokkaasti.

Tigerstedt ryhtyi parantelemaan äänielokuvien esittämiseen tarvittavia laitteita. Keksintö uudesta ja tehokkaasta radioputkesta syntyi oheistuotteena. Keksintö jäi kuitenkin ensimmäisen maailmansodan alla pimentoon, eikä siitä suomalaiselle keksijälle koskaan myönnetty patenttia, vaikka radioteollisuus otti sen käyttöön.

Sodan jälkeen radio eli kulta-aikojaan. Radiolupien määrä ylitti puolen miljoonan rajan. Markkinoita riitti myös kotimaiselle radioteollisuudelle. Kodeissa kuunneltiin Metsäradiota, Työmiehen tuntia, Pienoisparlamenttia, Kankkulan kaivoa, Markus-setää ja Kalle Kustaa Korkin seikkailuja.

Putkiradion elektroniputkien valmistus oli kuitenkin kallista. Halvat ja vähemmän tehoa tarvitsevat transistoriradiot syrjäyttivät putkiradiot 1960-luvulla.

Helkama-tuotemerkin alla valmistettiin aikoinaan sekä radioita että televisioita. Nyttemmin yritys tunnetaan mm. autoista, polkupyöristä ja kodinkoneista.

Radioiden valmistus on tarkkaa puuhaa.
Radioiden valmistus on tarkkaa puuhaa. Radioiden valmistus on tarkkaa puuhaa. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanuha radiovastaanottimet
Jokainen työvaihe vaatii tarkkuutta
Insinöörit tarkistavat työn tulokset. Jokainen työvaihe vaatii tarkkuutta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha radiovastaanottimet
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto