Hyppää pääsisältöön

Näppärät neitoset rakentavat radioita

”Näppärät ja huolelliset sormet suorittavat kukin omaa erikoistehtäväänsä. Työnsä tehtyään kukin neitonen siirtää radion seuraavaan vaiheeseen vierustoverilleen”, kuvaillaan vuoden 1958 filmissä radioiden valmistusta ja kokoamista Hangon tehtailla.

Suomalaisten Helkama-radioiden valmistus oli vielä 50-luvulla pitkälle käsityötä. Putkiradioita, jotka tuolloin edustivat alan huippua, koottiin osa osalta pitkien pöytien ääressä.

Alan keksintöjä tehtiin myös Suomessa. Suomalainen keksijä Eric Tigerstedt keksi 1914 uuden radioputken, joka lisäsi äänenvoimakkuuden kymmenkertaiseksi aiempiin laitteisiin verrattuna. Tigerstedtin ensimmäinen keksintö syntyi kuitenkin jo 14-vuotiaana, jolloin hän taskurahoja tienatakseen keksi sähköohjattavan rotanloukun. Rotista sai tapporahaa - ja sähköisellä laitteella homma hoitui siististi ja tehokkaasti.

Tigerstedt ryhtyi parantelemaan äänielokuvien esittämiseen tarvittavia laitteita. Keksintö uudesta ja tehokkaasta radioputkesta syntyi oheistuotteena. Keksintö jäi kuitenkin ensimmäisen maailmansodan alla pimentoon, eikä siitä suomalaiselle keksijälle koskaan myönnetty patenttia, vaikka radioteollisuus otti sen käyttöön.

Sodan jälkeen radio eli kulta-aikojaan. Radiolupien määrä ylitti puolen miljoonan rajan. Markkinoita riitti myös kotimaiselle radioteollisuudelle. Kodeissa kuunneltiin Metsäradiota, Työmiehen tuntia, Pienoisparlamenttia, Kankkulan kaivoa, Markus-setää ja Kalle Kustaa Korkin seikkailuja.

Putkiradion elektroniputkien valmistus oli kuitenkin kallista. Halvat ja vähemmän tehoa tarvitsevat transistoriradiot syrjäyttivät putkiradiot 1960-luvulla.

Helkama-tuotemerkin alla valmistettiin aikoinaan sekä radioita että televisioita. Nyttemmin yritys tunnetaan mm. autoista, polkupyöristä ja kodinkoneista.

Radioiden valmistus on tarkkaa puuhaa.
Radioiden valmistus on tarkkaa puuhaa. Radioiden valmistus on tarkkaa puuhaa. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanuha radiovastaanottimet
Jokainen työvaihe vaatii tarkkuutta
Insinöörit tarkistavat työn tulokset. Jokainen työvaihe vaatii tarkkuutta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha radiovastaanottimet
Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto