Hyppää pääsisältöön

Puhelinlangat lauloivat levytoiveita ja kertoivat kuulumisia maan ääriltä

Kun Puhelinlangat laulaa -toivekonsertti aloitti, elettiin vielä lankapuhelimien ja kierrettävien numerolevyjen aikaa. Kaukopuheluita välitettiin yhä käsin, ja kuuluvuus oli välillä surkea. Juontajista tuli kuitenkin niin suosittuja, että he aiheuttivat jopa mustasukkaisuusdraamoja.

Tietolaatikko

Puhelinlangat laulaa sai alkunsa jo pari vuotta aiemmin alkaneesta klassisen musiikin vastaavasta toivekonsertista, jonka ideoi toimittaja Aino Pätiälä-Sjösten. Nimensä ohjelma otti Pentti Viherluodon ja Harry Etelän iskelmästä, jonka tunnetuimman tulkinnan levytti Katri Helena vuonna 1964.

Aluksi ohjelmaa lähetettiin kerran kuukaudessa, mutta varsin pian kuuntelijoiden palaute johti viikottaiseen lähetykseen. Ohjelma haki paikkaansa, ja sitä kuultiin aluksi mm. lauantaiaamuisin, kunnes perjantai-ilta vakiintui lähetysajankohdaksi.

Alueellisia Puhelinlankoja tehtiin myös monissa kaupungeissa yhteistyössä maakuntaradioiden juontajien kanssa. Juhlapyhien Puhelinlangat olivat alusta pitäen mukana ohjelmistossa. Esim. Jouluhaloo-ohjelmaa luotsasivat aattoiltaisin 20 vuoden ajan Raimo Lintuniemi ja Jaakko Salonoja. Teemallisia Puhelinlankoja laulatettiin 80-luvulla erityisesti tunnelmamusiikin ja wieniläissävelmien tahdittamana. Mahtuivatpa mukaan erityiset ”langat” jopa jazzille ja popmusiikillekin.

Puhelintoivekonsertteja on tehty alusta alkaen myös ulkosuomalaisten kanssa. 1980-luvulla ohjelmat välitettiin maailmalle lyhytaaltolähetyksinä erityisesti juhlapyhinä. Pisimpään on kuultu Sisu-lankoja, joissa ruotsinsuomalaiset lähettävät musiikkitoiveensa ja terveisensä Suomeen. Ohjelmaa alettiin tehdä Ruotsista säännöllisesti 2000-luvun alusta. Juontajina ovat toimineet mm. Soili Huokuna ja Ismo Waronen.

Vuonna 2012 Puhelinlangat laulaa -lähetystä kuunteli viikottain puolisen miljoonaa kuuntelijaa. 2000-luvun keskeisiä juontajia ovat olleet Sanna Kojo ja Iris Mattila. Lähetysten juontajakaartiin on otettu myös kuuntelijoiden suosikkiartisteja. Vuosien varrella lankoja ovat laulattaneet miltei kaikki maamme ykkössolistit Juice Leskisestä Kari Tapioon ja Katri Helenasta Tuure Kilpeläiseen.

Ensimmäinen Puhelinlangat laulaa -lähetys kuultiin perjantaina 13.10.1972. Tuolloin sitä juonsivat Harald Sundberg ja Marjatta Leppänen. Ensilähetyksen jälkeen mukaan toteutukseen tuli myös ohjelman pitkäaikaisin tuottaja Veijo Miettinen.

Vanhin säilynyt Puhelinlanka-äänite on vuodelta 1974. Tavallisesti tuottaja otti puhelut ns. vastapuheluina, jonka jälkeen ne yhdistettiin lähetykseen, mutta tämä ohjelma on poikkeuksellinen: Harald Sundberg ja Aune Haarla soittavat itse kuuntelijoille, jotka ovat aikaisemmin lähettäneet levytoivomuksensa postikortilla.

Pokerinaamaisesta huumoristaan tunnettu Aune Haarla käyttää ohjelmassa suorasukaista puhetyyliä, joka saa keskustelukumppanit herkullisesti ymmälleen: ”Onko teillä päänsärky, kun ääni on vähän kärsivä?” Lapsitähden levyä toivovalta kuulijalta Haarla tiedustelee naama peruslukemilla: ”Haluatte siis välttämättä lapsen vinkumaan?”

Ohjelma kuvaa kiinnostavasti myös 1970-luvun Suomea. Kaukopuhelut yhdistetään keskusneidin kautta, ja ne kuuluvat välillä äärettömän heikosti. Haarla mutiseekin jututusyritystensä lomassa, että olisi ”paras kirjoittaa”. Yhdelle vastaajalle hän joutuu suorastaan korottamaan ääntään: ”KERTOKAA NYT OMIN SANOIN, MITÄ KUULUU JURVALLE!” Joissakin syrjäkylissä ei ole vielä sähköäkään – arvoitukseksi jää, miten siellä kuunneltiin itse ohjelmaa.

Alkuvuosien kuuntelijaluvut olivat miljoonan molemmin puolin ja osallistujien määrä oli niin suuri, että toivojien määrää piti rajoittaa. Toisinaan lähetyksiin otettiin vain johonkin tiettyyn numeroon päättyvien puhelinnumeroiden haltijat, toisinaan lähetykseen sai osallistua vain maantieteellisesti rajattu osa kuuntelijoita.

Puhelinlankojen puffissa vuodelta 1976 näyttelijät Maj-Britt Heljo ja Seppo Kolehmainen mainostavatkin lähetystä, johon sai soittaa ”Turun ja Kuopion jakoalueilta”. Murteitakin sopi siinä haastaa. Mainos kielii myös, että jo tuohon aikaan käytettiin konsertin juontajina ”julkkiksia”.

Puhelinlankojen vakiovetäjät, kuten Marjatta Leppänen, Jaakko Salonoja, Kaarina Suonperä, Raimo Lintuniemi, Ilkka Kortesniemi, Markus Similä, Klaus Thomasson ja Juhani Merikallio, kuuluivat kuuntelijoiden suosikkijuontajiin vuosikausien ajan. Vanhoja juontajia koottiin yhteen Puhelinlankojen 20-vuotisjuhlalähetykseen vuonna 1992. Ohjelmasta käy muun ohella ilmi, että esimerkiksi autopuhelin ja Joel Hallikaisen Kuurankukka olivat tuolloin uppouusia ilmiöitä.

Tässä juhlaohjelmassa Marjatta Leppänen kertoo erikoisimman juontomuistonsa. Kerran hänen rupatellessaan niitä näitä miespuolisen kuuntelijan kanssa linjalta kuuluu kesken kaiken äänekäs pamaus: mustasukkainen vaimo löi puolisoaan paistinpannulla päähän, koska epäili tämän ihastuneen viehättävään radiojuontajaan.

Elävään arkistoon pysyvästi julkaisuista Puhelinlangat laulaa -ohjelman näytteistä on leikattu pois musiikki.

Tuoreimmassa Puhelinlangat laulaa -toivekonsertissa ovat kuultavissa toivekappaleet.

Teksti: Kirsi Väänänen & Jukka Lindfors

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto