Hyppää pääsisältöön

Pohjoisen alkuperäiskansat elävät luonnon kanssa sopusoinnussa

Hienoissa luontodokumenteissa päästään seuraamaan eskimoiden ja tšuktšien arkea. Tutkittu juttu pohtii, onko eskimokulttuuri vaarassa, jos se nykyaikaistuu.

Maailman kiireet eivät tavoittaneet alkuperäiskansoja 80-luvulla. Markku Lehmuskallio seurasi vuoden 1986 filmatisoinnissaan grönlantilaisen Scoresbysundin kylän eskimoiden eloa. Tuloksena on kaunis arktinen essee ”Luonto on vielä meidän”. Näemme koiravaljakkoajoja, Grönlannin jäätiköitä, jääkarhun nylkemisen sekä hylkeenmetsästystä.

Vuonna 1990 suomalainen kuvausryhmä vieraili puolestaan Siperian itäisen kolkan alkuperäiskansojen luona. Heitä kutsutaan tšuktšeiksi. Eskimoiden tavoin myös tšuktšit metsästävät elannokseen mursuja.

Siperian Sirenikin eskimokylässä kaikki kunnioittavat kylän arvovanhusta, Ankana-isoäitiä. Hän kertoo, että ennen naiset koristivat kasvonsa naamatatuoinneilla 10–12-vuoden iässä. Ankanan kanssa ei haluttu leikkiä, sillä hänellä ei ollut tatuointia. Nykyään kasvojen tatuointi ei ole enää perinteenä.

Ajankohtainen kakkonen seurasi vuonna 1979 maailman alkuperäiskansojen ensimmäistä yhteistä kulttuurifestivaalia Suomen ja Ruotsin Lapin Karesuvannossa. Paikalla oli saamelaisia, inuiteja, intiaaneja ja kurdeja. Toimittaja Peter Launolle eri alkuperäiskansojen edustajat kertoivat vuorollaan kokemistaan ongelmista. Esimerkiksi grönlantilaisen inuitin, Ivalo Egeden mielestä heidän ongelmansa kumpuavat siitä, että nuoret ovat kasvaneet grönlantilaisen ja tanskalaisen kulttuurin välissä.

Tutkittu juttu vuodelta 2002 lähestyy eskimoita tieteellisemmältä kannalta. Käy esimerkiksi ilmi, että mielikuvat igluissa asuvista eskimoista voidaan heittää romukoppaan: useimmat eskimoista eivät ole kuulleetkaan igluista.

Eskimokielten ja -kulttuurien tutkija Eva Jansson kertoo perinteisen eskimokulttuurin kehittymisestä: hylkeitä metsästetään edelleenkin ruuaksi, mutta nyt käytössä on uudenaikaisemmat välineet.

Autoistumiseen Grönlannissa suhtaudutaan vakavuudella. Jansson lukee ääneen sanomalehteä, jossa todetaan pääkaupunki Nuukissa olevan jo liikenneongelmia, vaikka 13 000 asukkaan kaupungissa autoja on vaivaiset 1 800.

Piileekö modernisoitumisessa vaara alkuperäisen eskimokulttuurin säilymiselle? Ei ainakaan kulttuuriantropologian tohtori Jarmo Kankaanpään mukaan. Eskimot ovat lähinnä omaksuneet heille hyödyllisiä apuvälineitä modernista maailmasta. Eskimokulttuuri ei siis ole katoamassa, se vain muuttaa muotoaan.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto