Hyppää pääsisältöön

Pohjoisen alkuperäiskansat elävät luonnon kanssa sopusoinnussa

Hienoissa luontodokumenteissa päästään seuraamaan eskimoiden ja tšuktšien arkea. Tutkittu juttu pohtii, onko eskimokulttuuri vaarassa, jos se nykyaikaistuu.

Maailman kiireet eivät tavoittaneet alkuperäiskansoja 80-luvulla. Markku Lehmuskallio seurasi vuoden 1986 filmatisoinnissaan grönlantilaisen Scoresbysundin kylän eskimoiden eloa. Tuloksena on kaunis arktinen essee ”Luonto on vielä meidän”. Näemme koiravaljakkoajoja, Grönlannin jäätiköitä, jääkarhun nylkemisen sekä hylkeenmetsästystä.

Vuonna 1990 suomalainen kuvausryhmä vieraili puolestaan Siperian itäisen kolkan alkuperäiskansojen luona. Heitä kutsutaan tšuktšeiksi. Eskimoiden tavoin myös tšuktšit metsästävät elannokseen mursuja.

Siperian Sirenikin eskimokylässä kaikki kunnioittavat kylän arvovanhusta, Ankana-isoäitiä. Hän kertoo, että ennen naiset koristivat kasvonsa naamatatuoinneilla 10–12-vuoden iässä. Ankanan kanssa ei haluttu leikkiä, sillä hänellä ei ollut tatuointia. Nykyään kasvojen tatuointi ei ole enää perinteenä.

Ajankohtainen kakkonen seurasi vuonna 1979 maailman alkuperäiskansojen ensimmäistä yhteistä kulttuurifestivaalia Suomen ja Ruotsin Lapin Karesuvannossa. Paikalla oli saamelaisia, inuiteja, intiaaneja ja kurdeja. Toimittaja Peter Launolle eri alkuperäiskansojen edustajat kertoivat vuorollaan kokemistaan ongelmista. Esimerkiksi grönlantilaisen inuitin, Ivalo Egeden mielestä heidän ongelmansa kumpuavat siitä, että nuoret ovat kasvaneet grönlantilaisen ja tanskalaisen kulttuurin välissä.

Tutkittu juttu vuodelta 2002 lähestyy eskimoita tieteellisemmältä kannalta. Käy esimerkiksi ilmi, että mielikuvat igluissa asuvista eskimoista voidaan heittää romukoppaan: useimmat eskimoista eivät ole kuulleetkaan igluista.

Eskimokielten ja -kulttuurien tutkija Eva Jansson kertoo perinteisen eskimokulttuurin kehittymisestä: hylkeitä metsästetään edelleenkin ruuaksi, mutta nyt käytössä on uudenaikaisemmat välineet.

Autoistumiseen Grönlannissa suhtaudutaan vakavuudella. Jansson lukee ääneen sanomalehteä, jossa todetaan pääkaupunki Nuukissa olevan jo liikenneongelmia, vaikka 13 000 asukkaan kaupungissa autoja on vaivaiset 1 800.

Piileekö modernisoitumisessa vaara alkuperäisen eskimokulttuurin säilymiselle? Ei ainakaan kulttuuriantropologian tohtori Jarmo Kankaanpään mukaan. Eskimot ovat lähinnä omaksuneet heille hyödyllisiä apuvälineitä modernista maailmasta. Eskimokulttuuri ei siis ole katoamassa, se vain muuttaa muotoaan.

Teksti: Sonja Fogelholm

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.