Pohjoisen alkuperäiskansat elävät luonnon kanssa sopusoinnussa

Hienoissa luontodokumenteissa päästään seuraamaan eskimoiden ja tšuktšien arkea. Tutkittu juttu pohtii, onko eskimokulttuuri vaarassa, jos se nykyaikaistuu.

Maailman kiireet eivät tavoittaneet alkuperäiskansoja 80-luvulla. Markku Lehmuskallio seurasi vuoden 1986 filmatisoinnissaan grönlantilaisen Scoresbysundin kylän eskimoiden eloa. Tuloksena on kaunis arktinen essee Luonto on vielä meidän. Näemme koiravaljakkoajoja, Grönlannin jäätiköitä, jääkarhun nylkemisen sekä hylkeenmetsästystä.

Vuonna 1990 suomalainen kuvausryhmä vieraili puolestaan Siperian itäisen kolkan alkuperäiskansojen luona. Heitä kutsutaan tšuktšeiksi. Eskimoiden tavoin myös tšuktšit metsästävät elannokseen mursuja.

Siperian Sirenikin eskimokylässä kaikki kunnioittavat kylän arvovanhusta, Ankana-isoäitiä. Hän kertoo, että ennen naiset koristivat kasvonsa naamatatuoinneilla 10–12-vuoden iässä. Ankanan kanssa ei haluttu leikkiä, sillä hänellä ei ollut tatuointia. Nykyään kasvojen tatuointi ei ole enää perinteenä.

Ajankohtainen kakkonen seurasi vuonna 1979 maailman alkuperäiskansojen ensimmäistä yhteistä kulttuurifestivaalia Suomen ja Ruotsin Lapin Karesuvannossa. Paikalla oli saamelaisia, inuiteja, intiaaneja ja kurdeja. Toimittaja Peter Launolle eri alkuperäiskansojen edustajat kertoivat vuorollaan kokemistaan ongelmista. Esimerkiksi grönlantilaisen inuitin, Ivalo Egeden mielestä heidän ongelmansa kumpuavat siitä, että nuoret ovat kasvaneet grönlantilaisen ja tanskalaisen kulttuurin välissä.

Tutkittu juttu vuodelta 2002 lähestyy eskimoita tieteellisemmältä kannalta. Käy esimerkiksi ilmi, että mielikuvat igluissa asuvista eskimoista voidaan heittää romukoppaan: useimmat eskimoista eivät ole kuulleetkaan igluista.

Eskimokielten ja -kulttuurien tutkija Eva Jansson kertoo perinteisen eskimokulttuurin kehittymisestä: hylkeitä metsästetään edelleenkin ruuaksi, mutta nyt käytössä on uudenaikaisemmat välineet.

Autoistumiseen Grönlannissa suhtaudutaan vakavuudella. Jansson lukee ääneen sanomalehteä, jossa todetaan pääkaupunki Nuukissa olevan jo liikenneongelmia, vaikka 13 000 asukkaan kaupungissa autoja on vaivaiset 1 800.

Piileekö modernisoitumisessa vaara alkuperäisen eskimokulttuurin säilymiselle? Ei ainakaan kulttuuriantropologian tohtori Jarmo Kankaanpään mukaan. Eskimot ovat lähinnä omaksuneet heille hyödyllisiä apuvälineitä modernista maailmasta. Eskimokulttuuri ei siis ole katoamassa, se vain muuttaa muotoaan.

Katso myös

• Wikipedia: Eskimot (fi.wikipedia.org)
• Wikipedia: Inuitit (fi.wikipedia.org)
• Wikipedia: Grönlanti (fi.wikipedia.org)