Hyppää pääsisältöön

Kuka syrjäytyy?

Miksi osa ihmisistä jää pois yhteiskunnan pyörästä? Mediassa syrjäytymistä pohtivat usein virkamiehet ja asiantuntijat, mutta syrjäytyneiden oma ääni jää vähemmälle. Nuorten ääni -toimitus halusi tavoittaa ihmisiä tilastojen takana ja kysyä asiaa suoraan heiltä.

Tehtävä osoittautui haastavaksi. Ihmisiä oli vaikea saada kameran eteen kertomaan kohtaloistaan. Monet suostuivat taustahaastatteluun, mutta peruivat kun oli kuvausten aika. Lopulta 17-vuotias Nuutti Sinisalo pääsi haastattelemaan Diakonissalaitoksen sällikodissa asuvaa Terhoa sekä päihdetyöntekijä Jukka Järvistä.

Terhon tarina on karu. Hän kertoo molempien vanhempiensa olleen alkoholisteja. Äiti paleltui eräänä talvena hengiltä. Isää Terho muistelee käyneensä katsomassa sairaalassa, kun tätä oli puukotettu kasvoihin. Terho päätyi peruskoulun jälkeen telakalle töihin, mutta toteaa sen olleen virhe. Olisi pitänyt kouluttautua. Puusepän ammatti oli yksi haaveista.

Jäätyään työttömäksi telakalta Terho teki putkihommia, mutta ne päättyivät 90-luvun lamaan ja irtisanomiseen. Terho asui kymmenen vuotta rapistuvassa asuntovaunussa Rastilassa, kunnes muutti Sällikotiin.

Terhon kertomus jäi lyhyeksi, sillä hän kieltäytyi kesken kaiken jatkamasta haastattelua.

Terhon naisystävä Marjut suostui vastaamaan muutamiin kysymyksiin. Marjutin mielestä mediassa annetaan kuva, että kaikki syrjäytyneet olisivat alkoholisteja tai narkkareita

"Loppuen lopuksi ne on ihmisiä, jotka ovat saaneet elämäänsä ison haavan", Marjut sanoo ja liikuttuu puhuessaan kunnioituksen puutteesta.

Tietolaatikko

Vuonna 2012 syrjäytyneitä sekä syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on arvioitu olevan noin 70 000. Jokaisesta ikäluokasta noin 5000 peruskoulun päättävää nuorta jää vaille opiskelupaikkaa, mikä johtaa helposti syrjäytymiskierteeseen.

Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen.

Sauli Niinistön perustama työryhmä laati suosituksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja julkaisi syksyllä 2012 sivuston, jonka tarkoituksena on antaa käytännön vinkkejä syrjäytymisen ehkäisyyn.

Nuorten ääni -toimituksen tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmia esille mediassa. A-studion syrjäytymisinsertti oli nuorten itsensä ideoima ja toteuttama.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?