Hyppää pääsisältöön

Yle TV2:n Teiniäidit-sarjassa seurataan neljän teinitytön kasvua äidiksi

Yle TV2:n Teiniäidit-sarja alkaa 11.10.2012. Kuva: YLE Laura Pohjavirta

Kuvaruudussa 16-vuotias Teya ponnistaa tuskaisesti, mutta ei huuda. Poikaystävä istuu hämmentyneen ja järkyttyneen oloisena vieressä. Kätilö kannustaa ja antaa ohjeita. Pian kamera saa kuvattavakseen pienen tyttövauvan ensimmäiset hengenvedot tässä maailmassa.

Yle TV2:n uusi Teiniäidit-sarja alkaa Teyan synnytyksestä. Kahdeksanosaisessa sarjassa seurataan synnytyksestä lähtien vuoden ajan Teyan ja kolmen muun alaikäisenä lapsensa saaneen tytön elämää. Sarja näyttää tyttöjen todellisuuden rosoineen ja iloineen - ilman ylidramatisointia tai tapahtumien johdattelua. Kamera on mukana lastenvalvojan tapaamisessa, 18-vuotissynttäribileissä, koulussa, kaduilla ja ostoskeskuksissa, äitien ja isoäitien kotona ja ylipäätään kaikkialla, minne nuorten äitien tie vie.

Nuoret äidit kertovat kameralle rehellisesti uuden elämäntilanteensa haasteista. Juuri niistä, joista heidän vanhempansa varoittivat aborttia suositellessaan. Pitää ottaa pikaspurtti vastuullisuuteen: pitää oppia hoitamaan asumiskulut ja ruokarahat, pitää alkaa suunnitella elämäänsä ja arkeansa aina vauva huomioiden.

Osalla tytöistä on takanaan risainen lapsuus; vanhempien alkoholiongelmia, väkivaltaa, toistuvia muuttoja. Omille lapsilleen he sanovat haluavansa antaa turvallisuutta.

Tytöt suhtautuvatkin tulevaisuuteensa yllättävän valoisasti ja reippaasti. Jos poikaystävä käyttää lapsen kuullen rivoa kieltä tai ei suostu vaihtamaan vaippaa, hän saa lähteä. Kotiorjiksi nämä tytöt eivät alistu. Apua ja tukea he sen sijaan myöntävät tarvitsevansa. Sitä suurin osa heistä omilta vanhemmiltaan ja yhteiskunnalta saakin.

Neljä rohkeaa naista

Sarjassa ovat mukana tamperelainen Teya Aurora-tyttärensä ja poikaystävänsä Teemun kanssa. Teya meni synnytyksen jälkeen ensikotiin, mutta ei sietänyt paikan sääntöjä ja palasi kotiin. Sittemmin hän sai pienen perheensä kanssa oman kodin.

Teiniäidit-sarjan Teya ja Aurora Kuva:YLE Laura Pohjavirta

Teya listaa teiniäitiyden huonoja ja hyviä puolia:

- Huonot puolet teini-iän raskaudessa on, että mielialat vaihtelevat muutenkin niin paljon. Parisuhde kärsii ja sitä napsahtelee ihan joka asiasta, vaikka maitopurkin väärästä paikasta. Ja sitten sitä kaipaisi tavallista enemmän unta ja kun vauva valvottaa, sitä on kolme kertaa väsyneempi kuin mitä vähän vanhempi olisi. Hyvä puoli asiassa on taas se, että joutuu kypsymään nopeammin ja tyhmät temput loppuvat nopeasti. Opiskelemaan ehtii myöhemminkin ja saapahan lisää aikaa harkita, mitä oikeasti haluaa.

Teyan äiti puolestaan toteaa:

- Tämä lapsensaanti taisi olla Teyalta taktikointia, että hän pääsi pois kotoa. Hän haluaa olla aikuinen. Mutta ei se, että saa 16-vuotiaana lapsen, tee aikuista.

Teya itse taas kokee, että hän on jo pari vuotta elänyt omien sääntöjensä mukaan, eikä hän siis pitkään aikaa ole tarvinnut vanhemman ohjausta.

Teiniäidit-sarjan Tanja ja Oona Kuva:YLE Laura Pohjavirta

Helsinkiläinen Tanja on tullut myös 16-vuotiaana äidiksi. Hän elää Oona-tyttärensä ja poikaystävänsä Jamin kanssa omassa kodissa.

- En tosiaankaan suunnitellut saavani lasta näin nuorena. Minulla oli ihan muita suunnitelmia. Olisin halunnut opiskella yhdessä kavereiden kanssa. Ja haluaisin edelleen asua kotona, sillä olen vielä ihan riippuvainen omasta äidistäni. Mutta silti vaikka olen joutunut luopumaan monesta asiasta, tämä on ollut ainutlaatuista. Saan seurata lapsen kehittymistä. Tilalle tuli jotain suurempaa, Tanja miettii.

Tanjan suhde poikaystäväänsä on välillä koetuksella.

- Jami on tosi huolehtiva ja hyvä isä, mutta ei kovin kärsivällinen. Hän saattaa ärähtää, jos vauva ei lopeta itkuaan nopeasti.

Tanja arvostelee Jamin rahankäyttöä, kun tämä tuhlaa kotoaan saamansa viikkorahat viihteeseen. Jamin on muutenkin vaikea vaihtaa nuoren pojan vapaata elämää isän rooliin. Jami itse kuitenkin sanoo:

- Lapsen saanti on ollut tosi mahtavaa. Olen tullut vastuullisemmaksi ja olen kasvanut pikkuhiljaa tässä aikuiseksi. Toivon, että olemme Tanjan kanssa yhdessä niin pitkään kuin... siis yhdessä tietysti elämän loppuun asti.

Teiniäidit-sarjan Sanna ja Emran Kuva:Laura Pohjavirta

Turkulainen Sanna on alkanut seurustella 14-vuotiaana ja saanut Emran-poikansa 17-vuotiaana. Hänellä on menossa kiista lapsen huoltajuudesta tämän isän kanssa. Suhde on ollut jo aikaa sitten ohi, mutta ex-poikaystävä haluaisi jatkaa yhdessäoloa ja pistää kapuloita rattaisiin huoltajuusasiassa.

- Kyllä jännittää miten tässä käy. Olen joka tapauksessa alusta asti hoitanut kaikki lapseen liittyvät asiat yksin. Olen hakenut lapsen isälle lähestymiskieltoa jatkuvan piinaamisen takia.

- Kun tulin raskaaksi, kaikki suosittelivat aborttia. Lapsen isä varsinkin oli satavarma, että tehdään abortti. Inhottavaa ihmisten reaktioissa oli, että ihmiset olivat jo päättäneet puolestani.

Sanna kuitenkin halusi pitää lapsen ja tasapainottelee nyt työnteon, opiskeluiden, kuntoilun, kavereiden - eli normaalin nuoren naisen elämän - ja lapsenhoidon välillä. Hän saa onneksi paljon apua äidiltään.

Teiniäidit-sarjan Sarita ja Nicklas Kuva:YLE Laura Pohjavirta

Turkulainen Sarita on Sannan serkku. Hänen piti tehdä seitsemän raskaustestiä, ennen kuin hän uskoi, että hän saa serkkunsa tavoin ensimmäisen lapsensa 17-vuotiaana. Räväkkä Sarita ei peittele nuoruuttaan ja kokemattomuuttaan, mutta inhoaa ennakkoluuloisia ihmisiä.

- Kuulin erään ihmisen sanovan minusta, että ryyppään ja jätän vauvani yksin kotiin. Eihän se edes tunne mua! Kyllähän minä tykkään ulkona käydä, mutta en silloin kun Nicklas on täällä. Kyllä teiniäidit voi olla ihan yhtä hyviä vanhempia kuin ketkä muut tahansa.

Yksi tyttöjen vanhemmistakin sanoo painokkaasti:

- Ei se välttämättä tee äitiä hyväksi, että hän on iältään vanhempi.

Saritan mielestä hän pärjää hienosti poikansa kanssa, vaikka myöntääkin, että olisi helpompaa, jos olisi kaksi vanhempaa lasta hoitamassa. Hän saa kuitenkin paljon äidiltään lapsenhoitoapua, eikä epäröi sitä pyytää:

- Muista sitten ottaa vapaaksi se lauantai, kun mulla on ne synttärit!

Kahdeksanosainen sarja Teiniäidit seuraa yhden vuoden ajan nuorten kasvua aikuisiksi ja äideiksi. Sarja alkaa 11.10.2012 Yle TV2:lla klo 19.30. Jokainen jakso on nähtävissä Yle Areenassa viikkoa ennen tv-esitystä.

TV2:n Teiniäidit-sarjassa seurataan neljän teinitytön kasvua äidiksi Kuva:YLE Laura Pohjavirta

Linkit:

Kommentit
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.