Hyppää pääsisältöön

Yle TV2:n Teiniäidit-sarjassa seurataan neljän teinitytön kasvua äidiksi

Yle TV2:n Teiniäidit-sarja alkaa 11.10.2012. Kuva: YLE Laura Pohjavirta

Kuvaruudussa 16-vuotias Teya ponnistaa tuskaisesti, mutta ei huuda. Poikaystävä istuu hämmentyneen ja järkyttyneen oloisena vieressä. Kätilö kannustaa ja antaa ohjeita. Pian kamera saa kuvattavakseen pienen tyttövauvan ensimmäiset hengenvedot tässä maailmassa.

Yle TV2:n uusi Teiniäidit-sarja alkaa Teyan synnytyksestä. Kahdeksanosaisessa sarjassa seurataan synnytyksestä lähtien vuoden ajan Teyan ja kolmen muun alaikäisenä lapsensa saaneen tytön elämää. Sarja näyttää tyttöjen todellisuuden rosoineen ja iloineen - ilman ylidramatisointia tai tapahtumien johdattelua. Kamera on mukana lastenvalvojan tapaamisessa, 18-vuotissynttäribileissä, koulussa, kaduilla ja ostoskeskuksissa, äitien ja isoäitien kotona ja ylipäätään kaikkialla, minne nuorten äitien tie vie.

Nuoret äidit kertovat kameralle rehellisesti uuden elämäntilanteensa haasteista. Juuri niistä, joista heidän vanhempansa varoittivat aborttia suositellessaan. Pitää ottaa pikaspurtti vastuullisuuteen: pitää oppia hoitamaan asumiskulut ja ruokarahat, pitää alkaa suunnitella elämäänsä ja arkeansa aina vauva huomioiden.

Osalla tytöistä on takanaan risainen lapsuus; vanhempien alkoholiongelmia, väkivaltaa, toistuvia muuttoja. Omille lapsilleen he sanovat haluavansa antaa turvallisuutta.

Tytöt suhtautuvatkin tulevaisuuteensa yllättävän valoisasti ja reippaasti. Jos poikaystävä käyttää lapsen kuullen rivoa kieltä tai ei suostu vaihtamaan vaippaa, hän saa lähteä. Kotiorjiksi nämä tytöt eivät alistu. Apua ja tukea he sen sijaan myöntävät tarvitsevansa. Sitä suurin osa heistä omilta vanhemmiltaan ja yhteiskunnalta saakin.

Neljä rohkeaa naista

Sarjassa ovat mukana tamperelainen Teya Aurora-tyttärensä ja poikaystävänsä Teemun kanssa. Teya meni synnytyksen jälkeen ensikotiin, mutta ei sietänyt paikan sääntöjä ja palasi kotiin. Sittemmin hän sai pienen perheensä kanssa oman kodin.

Teiniäidit-sarjan Teya ja Aurora Kuva:YLE Laura Pohjavirta

Teya listaa teiniäitiyden huonoja ja hyviä puolia:

- Huonot puolet teini-iän raskaudessa on, että mielialat vaihtelevat muutenkin niin paljon. Parisuhde kärsii ja sitä napsahtelee ihan joka asiasta, vaikka maitopurkin väärästä paikasta. Ja sitten sitä kaipaisi tavallista enemmän unta ja kun vauva valvottaa, sitä on kolme kertaa väsyneempi kuin mitä vähän vanhempi olisi. Hyvä puoli asiassa on taas se, että joutuu kypsymään nopeammin ja tyhmät temput loppuvat nopeasti. Opiskelemaan ehtii myöhemminkin ja saapahan lisää aikaa harkita, mitä oikeasti haluaa.

Teyan äiti puolestaan toteaa:

- Tämä lapsensaanti taisi olla Teyalta taktikointia, että hän pääsi pois kotoa. Hän haluaa olla aikuinen. Mutta ei se, että saa 16-vuotiaana lapsen, tee aikuista.

Teya itse taas kokee, että hän on jo pari vuotta elänyt omien sääntöjensä mukaan, eikä hän siis pitkään aikaa ole tarvinnut vanhemman ohjausta.

Teiniäidit-sarjan Tanja ja Oona Kuva:YLE Laura Pohjavirta

Helsinkiläinen Tanja on tullut myös 16-vuotiaana äidiksi. Hän elää Oona-tyttärensä ja poikaystävänsä Jamin kanssa omassa kodissa.

- En tosiaankaan suunnitellut saavani lasta näin nuorena. Minulla oli ihan muita suunnitelmia. Olisin halunnut opiskella yhdessä kavereiden kanssa. Ja haluaisin edelleen asua kotona, sillä olen vielä ihan riippuvainen omasta äidistäni. Mutta silti vaikka olen joutunut luopumaan monesta asiasta, tämä on ollut ainutlaatuista. Saan seurata lapsen kehittymistä. Tilalle tuli jotain suurempaa, Tanja miettii.

Tanjan suhde poikaystäväänsä on välillä koetuksella.

- Jami on tosi huolehtiva ja hyvä isä, mutta ei kovin kärsivällinen. Hän saattaa ärähtää, jos vauva ei lopeta itkuaan nopeasti.

Tanja arvostelee Jamin rahankäyttöä, kun tämä tuhlaa kotoaan saamansa viikkorahat viihteeseen. Jamin on muutenkin vaikea vaihtaa nuoren pojan vapaata elämää isän rooliin. Jami itse kuitenkin sanoo:

- Lapsen saanti on ollut tosi mahtavaa. Olen tullut vastuullisemmaksi ja olen kasvanut pikkuhiljaa tässä aikuiseksi. Toivon, että olemme Tanjan kanssa yhdessä niin pitkään kuin... siis yhdessä tietysti elämän loppuun asti.

Teiniäidit-sarjan Sanna ja Emran Kuva:Laura Pohjavirta

Turkulainen Sanna on alkanut seurustella 14-vuotiaana ja saanut Emran-poikansa 17-vuotiaana. Hänellä on menossa kiista lapsen huoltajuudesta tämän isän kanssa. Suhde on ollut jo aikaa sitten ohi, mutta ex-poikaystävä haluaisi jatkaa yhdessäoloa ja pistää kapuloita rattaisiin huoltajuusasiassa.

- Kyllä jännittää miten tässä käy. Olen joka tapauksessa alusta asti hoitanut kaikki lapseen liittyvät asiat yksin. Olen hakenut lapsen isälle lähestymiskieltoa jatkuvan piinaamisen takia.

- Kun tulin raskaaksi, kaikki suosittelivat aborttia. Lapsen isä varsinkin oli satavarma, että tehdään abortti. Inhottavaa ihmisten reaktioissa oli, että ihmiset olivat jo päättäneet puolestani.

Sanna kuitenkin halusi pitää lapsen ja tasapainottelee nyt työnteon, opiskeluiden, kuntoilun, kavereiden - eli normaalin nuoren naisen elämän - ja lapsenhoidon välillä. Hän saa onneksi paljon apua äidiltään.

Teiniäidit-sarjan Sarita ja Nicklas Kuva:YLE Laura Pohjavirta

Turkulainen Sarita on Sannan serkku. Hänen piti tehdä seitsemän raskaustestiä, ennen kuin hän uskoi, että hän saa serkkunsa tavoin ensimmäisen lapsensa 17-vuotiaana. Räväkkä Sarita ei peittele nuoruuttaan ja kokemattomuuttaan, mutta inhoaa ennakkoluuloisia ihmisiä.

- Kuulin erään ihmisen sanovan minusta, että ryyppään ja jätän vauvani yksin kotiin. Eihän se edes tunne mua! Kyllähän minä tykkään ulkona käydä, mutta en silloin kun Nicklas on täällä. Kyllä teiniäidit voi olla ihan yhtä hyviä vanhempia kuin ketkä muut tahansa.

Yksi tyttöjen vanhemmistakin sanoo painokkaasti:

- Ei se välttämättä tee äitiä hyväksi, että hän on iältään vanhempi.

Saritan mielestä hän pärjää hienosti poikansa kanssa, vaikka myöntääkin, että olisi helpompaa, jos olisi kaksi vanhempaa lasta hoitamassa. Hän saa kuitenkin paljon äidiltään lapsenhoitoapua, eikä epäröi sitä pyytää:

- Muista sitten ottaa vapaaksi se lauantai, kun mulla on ne synttärit!

Kahdeksanosainen sarja Teiniäidit seuraa yhden vuoden ajan nuorten kasvua aikuisiksi ja äideiksi. Sarja alkaa 11.10.2012 Yle TV2:lla klo 19.30. Jokainen jakso on nähtävissä Yle Areenassa viikkoa ennen tv-esitystä.

TV2:n Teiniäidit-sarjassa seurataan neljän teinitytön kasvua äidiksi Kuva:YLE Laura Pohjavirta

Linkit:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Karismaattinen uutisikoni Heikki Kahila hurmaa James Bondina

    Uutisikoni Heikki Kahilan ura alkoi viihteestä.

    Muistatko Heikki Kahilan, kun hän esittää hyväsydämistä agenttia englanninkielisessä parodiassa Salaisen agentin äiti? Vai onko muistiisi tallentunut se hetki, kun uutisankkuri Kahila kertoo ensin presidentin määräämästä villahousupakosta ja nousee sitten pöydälle tanssimaan villapöksyissään?

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Keskustele tässä perintöasioista

    Suomalainen perintö: Yhä enemmän yhä harvemmille

    Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen näkyy myös perinnöissä - siinä missä yksi perii arvokkaan kaupunkiasunnon, toinen saattaa saada vaivoikseen autiotalon syrjäseudulta. Miten perinnönjakoa voi suunnitella? Milloin on syytä tehdä testamentti? Vieraina emeritusprofessori Urpo Kangas ja verolakimies Tuomo Lindholm Veronmaksajat ry:stä.

  • Tarvitaanko nyt onnellisia loppuja?

    Hikmet: "Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin."

    “Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin.” Olen hyräillyt viime päivinä turkkilaisen runoilijan Nâzim Hikmetin 1940-luvulla kirjoittamaa runoa. Runosta on nimittäin sävelletty laulu, jota itsekin sain laulaa keikoilla 1990-luvun puolivälissä.

  • Valokuvaaja Timo Kirves: "Katukuvat ovat kuin näytelmäkohtauksia"

    Valokuvaajan henkilökuvassa 60 vuoden tarinoita.

    Timo Kirves teki varsinaisen työuransa muoti- reportaasi- ja lehtikuvaajana. Nykyään hän tituleeraa itseään vaatimattomasti katukuvauksen harrastajaksi. Näytelmäkohtauksia muistuttavia katukuvia hän on ottanut neljällä Havannan reissullaan.

  • Keskustele tässä metsäteollisuuden tulevaisuudesta

    Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät

    Puulla voidaan korvata muovia jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Puusta voidaan tehdä biokomposiittia, joka on yhtä muovailtavaa kuin muovi ja yhtä kovaa kuin puu. Täysin muoviton pahvimuki on jo keksitty ja se on jo markkinoilla. Kohta rakennetaan tehdas, jossa valmistetaan sellupohjaista rehua.

  • Keskustele tässä pörssisijoittamisesta!

    Kurkistus pörssiin

    Maailman pörssikurssit ovat nousseet vuosikaudet ja nyt niitä heiluttelee koronavirus. Mikä on tuleva suunta? Puhetta pörssistä, kun käsittelyssä kaksi kirjaa sijoittamisesta: alan grand old manin Seppo Saarion 17. laitos teoksesta ”Miten sijoitan pörssiosakkeisiin” ja nuoren Heikki Keskivälin esikoisteos ”Tähtäimessä osakkeet”. Studiossa Juho-Pekka Rantalan kanssa molemmat kirjoittajat.

  • Näyttelijä Pirkko Mannolan ura on ollut tuhkimotarina

    Näyttelijä Pirkko Mannola kertoo urastaan.

    Pirkko Mannola ei koskaan pyrkinyt mihinkään tuotantoon, vaan hänelle soitettiin ja häntä pyydettiin joko levyttämään musiikkia tai näyttelemään teatteri- ja elokuvarooleja. Pirkko Mannolan elämä estradeilla on jatkunut jo 60 vuotta, ja jatkuu edelleen.

  • Testaa millainen matkakumppani sinulle sopisi!

    Kenen kanssa kannattaa lähteä matkalle.

    Etsitkö elämyksiä betoniviidakosta vai haluatko latautua auringossa lähellä puhdasta uima-allasta? Lähdetkö mieluummin eväsretkelle kaukaisimmalle rannalle vai haluatko syödä tuoretta lähiruokaa promenadin parhaassa ravintolassa?

  • Keskustele tässä vaikuttajamarkkinoinnista

    Mitä on vaikuttajamarkkinointi?

    Kun vaikkapa bloginpitäjä kiittelee jonkun kauneudenhoitofirman erinomaista huulipunaa, kyse saattaa olla vaikuttajamarkkinoinnista. Miten vaikuttajamarkkinointi oikein toimii – ketkä sitä käyttävät ja keitä ovat vaikuttajat? J uho-Pekka Rantalan vieraaksi saapuu vaikuttajamarkkinointiin perehtynyt Misme Halonen.