Hyppää pääsisältöön

Sariolan suvun tivolielämä tien päällä

Dokumentti esittelee Sariolan tivolisuvun väkeä, jotka ovat olleet tivolielämässä kirjaimellisesti syntymästään saakka. Suomen suurimman tivolin pyörittäminen perheen kesken on värikästä puuhaa.

Jyrki Sariola tuotiin synnytyslaitokselta suoraan tivoliin ja sinne hän on jäänyt.

”Kyllähän isä yritti kovasti patistaa koulunkäyntiin, mutta turha yritys se oli kyllä. Veri veti tähän hommaan”, Sariola kertoo.

Tosi tarina "Tivolielämää" esittelee Sariolan tivolisuvun jäseniä ja kertoo Suomen suurimman tivolin ”Suomen Tivolin” vaiherikkaan historian. Tapaamme muun muassa Lulu Sariolan, josta tuli apulaisjohtaja 18-vuotiaana ja hänen isosiskonsa Lili Sariolan, joka esiintyi käärmeiden kanssa ensimmäistä kertaa 4-vuotiaana.

Tivoli sai alkunsa Jyrki Sariolan isoisänisän Johan Grönroosin aloitteesta vuonna 1888. Kun Grönroos pidätettiin venäläisvastaisesta toiminnasta vuonna 1905, remmiin astui Grönroosin poika "Jaffu". Jaffu lähti laajentamaan tivolia sirkustoimintaan ja otti nimekseen Sariolan.

Jaffun aikana tivolin tärkeimpiä tehtäviä oli myös elokuvien esittäminen. Ensimmäiset karusellit pyörivät vuonna 1920. Sodan aikana normaali tivolitoiminta ajettiin alas, mutta sen tilalla toimi Karhumäen tivoli, joka viihdytti armeijan miehiä etulinjan läheisyydessä.

Jaffu pyöritti Sirkus Sariolaa vain vuosina 1949–1952, koska sirkustoiminta ei kannattanut Suomessa. Jäljelle jäi Suomen tivoli.

Tivolin kanssa kasvaneet Sariolat tottuivat kiertolaiselämään. Vieraaseen kaupunkiin rakennettiin aina pienet hökkelit asumistarkoituksiin ja etsittiin lähin joki pyykin pesua varten.

”Jos sä jäät kotiin, etkä lähde tivolikiertueelle, siitä tulee niin kauhea kaipuu sinne tien päälle, että on pakko lähteä”, Lulu Sariola kuvailee.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto