Dokumentti esittelee Sariolan tivolisuvun väkeä, jotka ovat olleet tivolielämässä kirjaimellisesti syntymästään saakka. Suomen suurimman tivolin pyörittäminen perheen kesken on värikästä puuhaa.
Jyrki Sariola tuotiin synnytyslaitokselta suoraan tivoliin ja sinne hän on jäänyt.
”Kyllähän isä yritti kovasti patistaa koulunkäyntiin, mutta turha yritys se oli kyllä. Veri veti tähän hommaan”, Sariola kertoo.
Tosi tarina "Tivolielämää" esittelee Sariolan tivolisuvun jäseniä ja kertoo Suomen suurimman tivolin ”Suomen Tivolin” vaiherikkaan historian. Tapaamme muun muassa Lulu Sariolan, josta tuli apulaisjohtaja 18-vuotiaana ja hänen isosiskonsa Lili Sariolan, joka esiintyi käärmeiden kanssa ensimmäistä kertaa 4-vuotiaana.
Tivoli sai alkunsa Jyrki Sariolan isoisänisän Johan Grönroosin aloitteesta vuonna 1888. Kun Grönroos pidätettiin venäläisvastaisesta toiminnasta vuonna 1905, remmiin astui Grönroosin poika "Jaffu". Jaffu lähti laajentamaan tivolia sirkustoimintaan ja otti nimekseen Sariolan.
Jaffun aikana tivolin tärkeimpiä tehtäviä oli myös elokuvien esittäminen. Ensimmäiset karusellit pyörivät vuonna 1920. Sodan aikana normaali tivolitoiminta ajettiin alas, mutta sen tilalla toimi Karhumäen tivoli, joka viihdytti armeijan miehiä etulinjan läheisyydessä.
Jaffu pyöritti Sirkus Sariolaa vain vuosina 1949–1952, koska sirkustoiminta ei kannattanut Suomessa. Jäljelle jäi Suomen tivoli.
Tivolin kanssa kasvaneet Sariolat tottuivat kiertolaiselämään. Vieraaseen kaupunkiin rakennettiin aina pienet hökkelit asumistarkoituksiin ja etsittiin lähin joki pyykin pesua varten.
”Jos sä jäät kotiin, etkä lähde tivolikiertueelle, siitä tulee niin kauhea kaipuu sinne tien päälle, että on pakko lähteä”, Lulu Sariola kuvailee.
Teksti: Sonja Fogelholm