Hyppää pääsisältöön

Tuusulantietä ryskyttäviä sora-autoja haukuttiin Hyrylän hävittäjiksi

Pääkaupunkiseudun kiivaaseen rakentamiseen tarvittiin 1960-luvulla tonneittain hiekkaa ja soraa. Tuusulantietä jytyyttävien sora-autojen moitittiin terrorisoivan liikennettä törkeällä ajolla ja ohittelulla. Toimittajat Hannu Karpo ja Timo Putkonen ruotivat kriittisellä otteella Hyrylän hävittäjiksi haukuttujen sora-autojen kuljettajien ja urakoitsijoiden edesottamuksia.

Helsingin ja sen lähialueiden rakennustöihin ajettiin soraa ja hiekkaa 1960-luvulla Tuusulasta Hyrylän seudun hiekkakuopilta. Betonista Tuusulantietä jyryyttävät sora-autot saivat kansan suussa lempi- tai haukkumanimen Hyrylän hävittäjät. Kovan metelin lisäksi kuorma-autoja katsottiin karsaasti hurjan vauhdin ja uhkarohkeitten ohitusten vuoksi tuolloin vielä kaksikaistaisella Tuusulantiellä. Kolareissa oli menetetty ihmishenkiäkin.

Ohjelman aluksi katsotaan Timo Putkosen raportti ylikuormassa kaahaavista sora-autoista, jotka ohittelevat sulkuviivoista välittämättä. Putkosen juttu oli esitetty heinäkuussa 1966 Tv-uutisissa, minkä jälkeen toimittaja oli saanut roimasti kritiikkiä liikennöitsijöiltä, mutta kiitosta alueen asukkailta.

Jatkojuttuna toimittajat Hannu Karpo ja Timo Putkonen tenttaavat sora-autojen hurjastelusta kuljettajia, poliiseja ja liikennöitsijöitä elokuussa 1966.

Vauhdilla kiitävät kuljettajat varoittivat toisiaan mahdollisista tutkista peukkua näyttämällä: "Kyllä siinä monta penniä kaveri säästää, kun näyttää." Erään kuljettajan mukaan paikallinen poliisikin varoitti kuljettajia jos "lentävät" eli liikkuva poliisi oli paikalla. Liikkuvan poliisin toimiupseeri Eero Saraste kertoo, että sorankuljettajat ovat toiminnallaan jopa kiristäneet ylinopeuksia ja kuormia valvovia poliiseja. Kuljettajat ovat ryhtyneet lakkoon ja ilmoittaneet, ettei kaivattua soraa jälleenrakentamiseen toimiteta, ellei poliisi poistu tieltä.

Ainakin yksi kuljettajista kuitenkin vakuutti, ettei ole koskaan joutunut ajamaan ylinopeutta, tosin kerran sakot olivat tulleet ylikuomasta. Monelle kiire oli kuitenkin rahanarvoista, sillä kuormaa kuljetettiin urakkapalkalla. Liikkuvan poliisin Sarasteen mielestä urakkapalkkaus olisi pitänyt poistaa kuorma-autokuljetuksista, sillä se söi kuljettajien liikennemoraalia. Sarasteen mukaan nuoria kuljettajia pakotettiin rikkomaan säädöksiä, mutta kortin kuivumisen jälkeen he palasivat jälleen liikenteeseen. "Nuorten miesten kiertokulku jatkuu ja järjestelmä kasvattaa kuljettajakaartin, jonka moraali on erittäin arveluttava."

Suomen suurimman sorankuljetusliikkeen kuljetuspäällikkö Aarre Pohjavirta puolusteli yhtiön olevan liikenteen tapahtumista sivussa, sillä yhtiö ei omistanut autoja, vaan ne olivat yksityisten kuljettajien omistamia. Myös soran ylikuormia hän piti merkityksettöminä verrattuna puunkuljetusten ylikuormiin.

Toimitusjohtaja Tauno Valo vakuuttelee, että kuljettajiksi valitaan kokenutta väkeä. Valo sanoo, ettei hän ylikuormia hyväksy, mutta niistä on osin tullut yleinen tapa. Kaksien ylinopeussakkojen seurauksena kuljettaja sai Valon mukaan lopputilin. Tuusulantietä hän moittii ala-arvoiseksi karjapoluksi, joka pitäisi pian muuttaa jo paperille tehtyjen suunnitelmien mukaan moottoritieksi. Puolet Tuusulantien liikenteestä oli tuolloin sorankuljetusta.

Sorakeisariksikin tituleerattu Tauno Valo toimi myöhemmin kokoomuksen kansanedustajana, jolloin hän lanseerasi iskulauseensa "soraa sosialismin rattaisiin".

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto