Hyppää pääsisältöön

Tuusulantietä ryskyttäviä sora-autoja haukuttiin Hyrylän hävittäjiksi

Pääkaupunkiseudun kiivaaseen rakentamiseen tarvittiin 1960-luvulla tonneittain hiekkaa ja soraa. Tuusulantietä jytyyttävien sora-autojen moitittiin terrorisoivan liikennettä törkeällä ajolla ja ohittelulla. Toimittajat Hannu Karpo ja Timo Putkonen ruotivat kriittisellä otteella Hyrylän hävittäjiksi haukuttujen sora-autojen kuljettajien ja urakoitsijoiden edesottamuksia.

Helsingin ja sen lähialueiden rakennustöihin ajettiin soraa ja hiekkaa 1960-luvulla Tuusulasta Hyrylän seudun hiekkakuopilta. Betonista Tuusulantietä jyryyttävät sora-autot saivat kansan suussa lempi- tai haukkumanimen Hyrylän hävittäjät. Kovan metelin lisäksi kuorma-autoja katsottiin karsaasti hurjan vauhdin ja uhkarohkeitten ohitusten vuoksi tuolloin vielä kaksikaistaisella Tuusulantiellä. Kolareissa oli menetetty ihmishenkiäkin.

Ohjelman aluksi katsotaan Timo Putkosen raportti ylikuormassa kaahaavista sora-autoista, jotka ohittelevat sulkuviivoista välittämättä. Putkosen juttu oli esitetty heinäkuussa 1966 Tv-uutisissa, minkä jälkeen toimittaja oli saanut roimasti kritiikkiä liikennöitsijöiltä, mutta kiitosta alueen asukkailta.

Jatkojuttuna toimittajat Hannu Karpo ja Timo Putkonen tenttaavat sora-autojen hurjastelusta kuljettajia, poliiseja ja liikennöitsijöitä elokuussa 1966.

Vauhdilla kiitävät kuljettajat varoittivat toisiaan mahdollisista tutkista peukkua näyttämällä: "Kyllä siinä monta penniä kaveri säästää, kun näyttää." Erään kuljettajan mukaan paikallinen poliisikin varoitti kuljettajia jos "lentävät" eli liikkuva poliisi oli paikalla. Liikkuvan poliisin toimiupseeri Eero Saraste kertoo, että sorankuljettajat ovat toiminnallaan jopa kiristäneet ylinopeuksia ja kuormia valvovia poliiseja. Kuljettajat ovat ryhtyneet lakkoon ja ilmoittaneet, ettei kaivattua soraa jälleenrakentamiseen toimiteta, ellei poliisi poistu tieltä.

Ainakin yksi kuljettajista kuitenkin vakuutti, ettei ole koskaan joutunut ajamaan ylinopeutta, tosin kerran sakot olivat tulleet ylikuomasta. Monelle kiire oli kuitenkin rahanarvoista, sillä kuormaa kuljetettiin urakkapalkalla. Liikkuvan poliisin Sarasteen mielestä urakkapalkkaus olisi pitänyt poistaa kuorma-autokuljetuksista, sillä se söi kuljettajien liikennemoraalia. Sarasteen mukaan nuoria kuljettajia pakotettiin rikkomaan säädöksiä, mutta kortin kuivumisen jälkeen he palasivat jälleen liikenteeseen. "Nuorten miesten kiertokulku jatkuu ja järjestelmä kasvattaa kuljettajakaartin, jonka moraali on erittäin arveluttava."

Suomen suurimman sorankuljetusliikkeen kuljetuspäällikkö Aarre Pohjavirta puolusteli yhtiön olevan liikenteen tapahtumista sivussa, sillä yhtiö ei omistanut autoja, vaan ne olivat yksityisten kuljettajien omistamia. Myös soran ylikuormia hän piti merkityksettöminä verrattuna puunkuljetusten ylikuormiin.

Toimitusjohtaja Tauno Valo vakuuttelee, että kuljettajiksi valitaan kokenutta väkeä. Valo sanoo, ettei hän ylikuormia hyväksy, mutta niistä on osin tullut yleinen tapa. Kaksien ylinopeussakkojen seurauksena kuljettaja sai Valon mukaan lopputilin. Tuusulantietä hän moittii ala-arvoiseksi karjapoluksi, joka pitäisi pian muuttaa jo paperille tehtyjen suunnitelmien mukaan moottoritieksi. Puolet Tuusulantien liikenteestä oli tuolloin sorankuljetusta.

Sorakeisariksikin tituleerattu Tauno Valo toimi myöhemmin kokoomuksen kansanedustajana, jolloin hän lanseerasi iskulauseensa "soraa sosialismin rattaisiin".

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.