Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Jäkälät reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin

Naavakuusi
Naavakuusi. Kuva: Risto Salovaara/Yle Naavakuusi Kuva: Yle/ Risto Salovaara jäkälät,naavat,puut
Julkaistu . Päivitetty

Jäkälä on sienen ja levän muodostama yhdyseliö. Molemmat osat ovat jäkälälle elinehto.

Tietolaatikko

Jäkälät
(Lichenes)

  • symbioottinen eliöryhmä
  • koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista

Jäkälä on sienen ja levän muodostama yhdyseliö. Sieniosa antaa jäkälälle muodon, kiinnittää sen kasvulalustaan sekä ottaa maasta vettä ja ravinteita.

Leväosa taas tuottaa valon avulla energiaa ja hiiliyhdisteitä jäkälän ja sieniosakkaan tarpeisiin.

Jäkälät hyvä ilmanlaadun mittari

Tutuimpia jäkäliä ovat nahkajäkälä, puita peittävä sormipaisukarve, poronjäkälä, torvijäkälä ja rupijäkälä. Hidaskasvuisuutensa takia jäkälät ovat arkoja ilmansaasteille. Niiden perusteella voidaan siis tehdä arvioita ympäristön ja ilman laadusta.
Naavat ja lupot olivatkin jo lähes kadonneet eteläisimmän Suomen metsistä. Parantunut ilmanlaatu on kuitenkin saanut ne vähitellen palaamaan.

Palleroporonjäkälää kuivalla kankaalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Palleroporonjäkälää kuivalla kankaalla. Kuva: Risto Salovaara/YlePalleroporonjäkälää kuivalla kankaalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Poronjäkäliä ja puolukoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Poronjäkäliä ja puolukoita. Kuva: Risto Salovaara/YlePoronjäkäliä ja puolukoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Harmaaporonjäkälä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Harmaaporonjäkälä. Kuva: Risto Salovaara/YleHarmaaporonjäkälä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Palleroporonjäkälää. Kuva: Heli Mäkikauppila/Yle

Palleroporonjäkälää. Kuva: Heli Mäkikauppila/YlePalleroporonjäkälää. Kuva: Heli Mäkikauppila/Yle
Haavankeltajäkälä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Haavankeltajäkälä. Kuva: Risto Salovaara/YleHaavankeltajäkälä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Karvejäkälää kalliolla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Karvejäkälää kalliolla. Kuva: Risto Salovaara/YleKarvejäkälää kalliolla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Rupijäkäliä kiven pinnalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Rupijäkäliä kiven pinnalla. Kuva: Risto Salovaara/YleRupijäkäliä kiven pinnalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Nahkajäkälä. Kuva: Tarja Saariniemi/Yle.

Nahkajäkälä. Kuva: Tarja Saariniemi/Yle.Nahkajäkälä. Kuva: Tarja Saariniemi/Yle.
Naava yleistyy ilman puhdistuessa. Kuva: Pentti Kallinen/Yle

Naava yleistyy ilman puhdistuessa. Kuva: Pentti Kallinen/YleNaava yleistyy ilman puhdistuessa. Kuva: Pentti Kallinen/Yle

Perustuu ohjelmiin: Ekolokero ja Luonto läheellä (Procam Oy)

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Aiheeseen liittyvää

2022

2019

2018

  • Minna Pyykkö kääpäasussa kalliolla.

    Minnan kääpäkävelyn valmentajat vinkaavat: Näin löydät elämää metsästä

    Metsäluonnon asukkaista valtaosa on pieniä ja piilottelevia.

    ”Onko totta että mitä enemmän metsässä hidastaa ja rauhoittuu, sitä paremmin huomaa ympäröivää luontoa – sen erilaisia muotoja, värejä, yksityiskohtia ja kauneutta? Ja sitä pienempiä ja vaivihkaisempia tapahtumia pääsee näkemään?” Lähden testaamaan tätä ajatusta Evolle, jossa sijaitsee eräs Etelä- Suomen laajin vanhan metsän alue. Metsäluonnon asukkaista valtaosa on hyvin pieniä ja piilottelevia. Aion sukeltaa tähän hiljaiseen maailmaan.

2017

  • Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko

    Listoja näille ja muille

    Metalista listoista nauttiville...

    Ihmismieli, jostakin merkillisestä syystä - ainakin omani - tuntuu pitävän listoista. Silläkin uhalla, että jotkin allaolevista listoista ovat teille jostakin (muukalaislegioona, pyhäkoulu, joutsenlammen harjoitushuoneen balettipuomin graffitikaiverrus) jo tuttuja, kirjaan muutamia listoja tähän. Toivottavasti on niistä iloa. Ja tervetuloa täydentämään ja lisäämään niitä kommenteissa!

    Kommentteja 5

Relaterade artiklar

  • Ett skogslandskap, ett litet berg. Solen skiner, sommar, träd av olika slag, gräs och ormbunke, blå himmel.

    Vad vill du fråga Naturväktarna?

    Har du en fråga till Naturväktarnas sändning?

    I dag är det igen dags för Naturväktarna. Lyssnarnas frågor om djur och natur besvaras 20.8 kl. 19.22–21.00 av Anders Albrecht och Jörgen Palmgren. Du kan delta och ställa frågor via formuläret här, per e-post: natur@yle.fi eller

  • En ljusgrön spindel klättrar på en spunnen boll som sitter fast i blad.

    Varför spinner spindeln trassel? Naturväktarna ger dig svar

    Har du en fråga till Naturväktarnas sändning?

    I dag är det igen dags för Naturväktarna. Lyssnarnas frågor om djur och natur besvaras 13.8 kl. 19.22–21.00 av Anders Albrecht och Mimma Ekblad. Du kan delta och ställa frågor via formuläret här, per e-post: natur@yle.fi eller

  • Närbild av Annika Ljungberg och Joakim Lax på en sten i skogen.

    Vad vill du fråga Naturväktarna i kväll?

    Har du en fråga till Naturväktarnas sändning?

    I kväll är det igen dags för Naturväktarna. Lyssnarnas frågor om djur och natur besvaras 18.6 kl. 19.22–21.00 av Anders Albrecht och Hans Hästbacka. Du kan delta och ställa frågor via formuläret här, per e-post: natur@yle.fi eller genom att ringa 0600 11 12 13.

  • Närbild av Annika Ljungberg och Joakim Lax på en sten i skogen.

    Vad vill du fråga Naturväktarna i kväll?

    Har du en fråga till Naturväktarnas sändning?

    I kväll är det igen dags för Naturväktarna. Lyssnarnas frågor om djur och natur besvaras 11.6 kl. 19.22–21.00 av Anders Albrecht och Jörgen Palmgren. Du kan delta och ställa frågor via formuläret här, per e-post: natur@yle.fi eller genom att ringa 0600 11 12 13.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.